Huoli omassa työssä jaksamisesta lisääntyy iän karttumisen myötä. Pelastuslaitosten tulee kiinnittää enemmän huomiota ikääntyvien työntekijöiden kohtaamiseen yksilöinä ja heidän tukemiseensa.
Useat ikääntyvät pelastusalan ammattilaiset kokevat jäävänsä yksin fyysisten haasteiden kanssa. Huomio tehtiin Henri Pajanderin ja Vuokko Puurunen-Määtän palopäällystöopintojen opinnäytetyössä Poliisiammattikorkeakoulussa. Opiskelijat tutkivat pelastustoimintaan osallistuvan miehistön kokemuksia ikääntymisestä.
Kyselytutkimuksen mukaan ikääntymisen tuomia fyysisiä muutoksia kohtaava henkilöstö koki työnantajan antaman tuen vähäiseksi. Eniten tukea odottivat 55–59-vuotiaat.
— Riittävän aikaisessa vaiheessa tehty henkilökohtainen työurasuunnitelma yhdessä työnantajan kanssa ratkaisisi monta ongelmaa, kuului erään kyselyyn vastanneen kommentti.
Fyysiset haasteet lisäävät henkistä kuormitusta
Kyselytutkimuksen tuloksissa näkyi pelastushenkilöstön huoli työssä selviytymisestä eläkeikään saakka. Moni kyselyyn vastaaja toi esille henkisen kuorman, jota fyysiset haasteet toivat mukanaan. Vastaajista alle 50-vuotiaiden enemmistö ei kokenut henkisen kuormituksen nousseen ikääntymisen vuoksi. Tätä vanhemmissa ikäryhmissä kuormitus nousi selvästi, varsinkin 55–59-vuotiaiden ryhmässä, jossa 58 prosenttia koki henkisen kuorman kasvua.
— Pelastustoimen tehtävät koettelevat monesti niin fyysistä puolta kuin henkistäkin jaksamista. Pystyttäisiinkö henkistä kuormaa purkamaan menestyksekkäämmin? Huoli fyysisen kunnon riittävyydestä eläkeikään saakka tuo mukanaan ylimääräistä henkistä kuormaa, joka voitaisiin kenties välttää varhaisella välittämisellä, opinnäytetyön tekijät esittävät.
Jaksamisen tahtotila on vahva
Ikääntymisen tuomista muutoksista eniten vastaajilta saivat mainintoja näön heikkeneminen, työvuoron jälkeisen palautumisen hidastuminen sekä nivelkulumat, erityisesti yli 55-vuotiailla vastaajilla.
Tahtotila selviytyä omassa ammatissaan eläkeikään saakka on vahva. Valtaosa vastanneista alle 60-vuotiaista epäili, ettei pysty toimimaan nykyisissä työtehtävissä eläkeikään asti. 50–54-vuotiaiden ikäryhmässä tätä epäili 64 prosenttia vastaajista. Kuitenkin lähes puolet yli 59-vuotiaista uskoi jaksavansa työtehtävässään eläkkeelle.
Viidesosa nuoremmista vastaajista ei uskonut selviytyvänsä nykyisessä työtehtävässä eläkeikään saakka, mutta haluaisi kuitenkin jatkaa pelastusalan vaihtoehtoisissa tehtävissä.
Täydentävä koulutus edistäisi työssä jaksamista ja työuria
Alle 50-vuotiaista enemmistö oli sitä mieltä, että ammattitaitoa täydentävällä koulutuksella olisi suotuisia vaikutuksia työssä jaksamiseen työuran kannalta. Iän myötä usko koulutuksen myönteiseen vaikutukseen väheni selvästi ja jakoi enemmän mielipiteitä.
50–59-vuotiaista koulutuksen työssäjaksamisvaikutuksiin uskoi 39 prosenttia ja epäili 36 prosenttia. 25 prosenttia vastaajista ei osannut sanoa vaikutuksista.
Fyysisen kunnon ylläpitämiseen motivoivan tulosperusteisen palkanlisän totesi toimivan porkkanana enemmistö kaikissa ikäryhmissä, erityisesti alle 50-vuotiaiden ryhmässä.
Kyselyn vastauksissa nousivat esille myös pelastushenkilöstön kuntotasovaatimukset, joissa koettiin olevan hyvin vähän mahdollisuutta huomioida iän mukanaan tuomia fyysisiä muutoksia.
Tutkimusaineisto perustuu valtakunnalliseen kyselyyn, johon vastasi 525 henkilöä. Vastaajat olivat iältään 40–64-vuotiaita ja työskentelivät miehistö- ja alipäällystöviroissa. Kyselyn lisäksi opiskelijat toteuttivat teemahaastatteluita.
Lähde: Ikääntymisen tuomat fyysiset haasteet pelastustoimintaan osallistuvalla miehistöllä. Pajander, Henri; Puurunen-Määttä, Vuokko (2021). Poliisiammattikorkeakoulun opinnäytetyö.
