Keski-Suomen pelastuslaitos on toisena laitoksena Suomessa hankkinut vesijetin operatiiviseen toimintaan. Jyväskylän Ristonmaan paloaseman pelastussukeltajat harjoittelivat jetin ajamista 16. toukokuuta järjestetyssä koulutuksessa.
Maailmalla vesijetin käyttö pelastustoiminnassa on yleistä – varsinkin surffirannoilla, joissa jetin tehokkuus yhdistettynä suurten aaltojen halkaisukykyyn on tehnyt laitteesta pintapelastuksen täsmänyrkin.
Suomen pelastuslaitosten vesijetit on laskettavissa yhden käden sormilla. Lapin pelastuslaitoksella on neljä vesijettiä sijoitettuna Rovaniemelle, Tornioon, Pelloon ja Ranualle. Näistä Rovaniemen jetti on ollut käytössä jo 90-luvun lopulta asti ja kokemukset laitteen käytöstä virtaavissa vesissä ovat hyviä.
Keski-Suomi on nyt toinen pelastuslaitos, joka on hankkinut jetin operatiiviseen käyttöön. Sijoituspaikka on trailerilla Ristonmaan paloasemalla, jossa on pelastussukellusohjeen mukainen I-tason välitön vesisukellusvalmius.
Vesijettiharjoituksia varten on Ristonmaan paloaseman viereen Pohjois-Päijänteen Keljonlahteen rakennettu poijupujottelurata. Ensimmäistä kertaa rata oli käytössä 16. toukokuuta, jolloin Keski-Suomen pelastuslaitos järjesti vesijettikoulutuspäivän yhdessä Sisä-Suomen poliisilaitoksen ja Lapin pelastuslaitoksen kanssa.
– Tarkoitus on, että työvuorot käyvät itsenäisesti touko–kesäkuun aikana radalla harjoittelemassa SeaDoo SAR -pelastusjetin käyttöä. Pelastuskäyttöön vesijetti otetaan kesän aikana, kun vuoroharjoitukset on toteutettu, koulutuspäivän järjestelyistä vastannut palomies Janne Luoma-aho Keski-Suomen pelastuslaitokselta kertoo.
Starttikoulutukseen osallistuivat palomies-pelastussukeltajat Jere Hård, Mikko Inkinen, Marko Siekkinen ja Aki Tuppurainen.
Pääkouluttajana toimi vanhempi konstaapeli ja venekouluttaja Ville Hakkarainen, jolla on viidentoista vuoden kokemus vesijetin käytöstä poliisin valvonta- ja hälytystehtävissä. Päivään osallistui myös Lapin pelastuslaitoksen ylipalomies Mikko Suomela, joka maaliskuussa suoritti kansainvälisen K38-vesijettipelastamisen kurssin Kaliforniassa.
Sisä-Suomen poliisin ja Lapin pelastuslaitoksen lisäksi kolmantena yhteistyökumppanina oli BRP Finland Oy, joka toimitti harjoituksiin neljä SeaDoo-jettiä.
Koulutus alkoi hitaan vauhdin lähestymisharjoituksilla etu- ja takaperin, jonka jälkeen siirryttiin nopeampaan ajoon pujottelu- ja poimintaradoille. Kuvassa Sisä-Suomen poliisilaitoksen vanhempi konstaapeli Ville Hakkarainen antaa ohjeita rata-ajoa varten.
Vesijettien tekniikka on viimeisen kymmenen vuoden aikana ottanut harppauksen entistä hiljaisempiin sekä teknisesti kehittyneempiin malleihin. Edelleen harrastuskäytössä jetissä kiehtoo laitteen nopeus ja kiihtyvyys, jolle ei venepuolelta löydy mitään vastinetta.
Viranomaiskäytössä korostuu kovaa ajamisen sijaan jetin turvallinen käyttö – toki kohteen nopea tavoitettavuuskin on hälytystehtävissä oleellista.
Jyväskylän koulutuspäivän pääpaino oli jetin hallinnassa. Rannassa tutustuttiin jetien hallintalaitteistoihin ja tekniikkaan, jonka jälkeen ajoneuvot laskettiin veteen. Ensimmäisenä rastina suoritettiin hitaan vauhdin lähestymisharjoituksia, jonka jälkeen siirryttiin nopeampaan ajoon pujottelu- ja poimintaradoille.
Poimintaradalla mallinnettiin potilaan turvallista ja tehokasta tavoittamista vedestä. Tavanomaisessa jetissä perä on käytännössä ainoa mahdollinen paikka auttaa matkustaja veden varasta kyytiin. Pelastuskäyttöön räätälöity SAR-jetti on rungon leveydestä johtuen huomattavasti tukevampi, joten siinä myös reunalta kyytiin nousu on mahdollista.
Rasteista juuri poijun tavoittaminen on vaikein, sillä aallokossa poiju pyrkii poispäin ja lähestyminen pitää tehdä niin, että jetin liike on hallinnassa. Tyhjäkäynnillä jetti ei ohjaudu, vaikka kuinka ohjaustangosta vääntäisi – kääntyminen vaatii aina kaasun annostelua. Aivan uusimmissa jeteissä on tosin helppokäyttöisyystoimintoja, jotka automaattisesti annostelevat vähän voimaa.
Maailmalla vesijeteissä käytetään yleisesti lisävarusteena pelastuslauttaa, jossa piilee myös useita vaaroja. Lauttaa käyttäessä potilas on alttiina vesisuihkulle, joka pahimmillaan voi olla tappava. Perässä matkustaja voi myös lyödä päänsä kohtalokkaasti, jetin hypähtäessä aallossa.
– Pelastuslautta on yleinen lisävaruste, vaikka virallisesti se on hyväksytty vain SeaDoo SAR -malliin. Lapin pelastuslaitoksella laudan käyttöä vielä harkitaan, palomies Mikko Suomela kertoi.
Pujottelurataa ajettiin sekä suurella että pienellä nopeudella. Matka-ajossa jetti on vakaa hallittava. Hiljaa ja tyhjäkäyntinopeudella ajettaessa on huomattava, että laitteen ohjaaminen vaatii kaasun käyttöä. Jos kaasua ei anna, jetti menee suoraan, vaikka ohjaustangosta kääntäisikin.
Sisä-Suomen poliisin Päijänteen vesijetit ovat normaalimallisia, joten Keski-Suomen pelastuslaitoksen leveärunkoinen SAR-malli kiinnosti vanhempi konstaapeli Ville Hakkaraista. SAR-jetin reunalla voi seistä tukevasti kaatamatta laitetta, jolloin myös potilaan voi poimia vedestä reunan yli, kun tavanomaiseen jettiin kiivetään käytännössä perästä.
Vesisuihkupropulsio on jetin keskeinen vaaranpaikka sekä käyttäjälle että laitteelle itselleen. Propulsio imee veden jetin pohjasta ja vaikka turbiiniin ei pysty työntämään kättä, voi imu vetäistä mennessään köyden tai vaikka ihmisen hiuksista.
– Matalassa vedessä on hyvä huomata, että voimakas kaasutus tai pitkään kestävä tyhjäkäyntikin imee pohjasta hiekkaa, joka sitten kuluttaa turbiinia, vanhempi konstaapeli Ville Hakkarainen korosti.
Myös muun muassa ajoasentoa, tappokytkimen käyttöä sekä kuljettajan suojavarusteita käytiin päivän aikana läpi. Kypärän käytöstä on kahta koulukuntaa: toisaalta pää tulisi suojata, mutta veteen osuessa kypärä voi aiheuttaa niskavammoja.
Poliisin jettipartiot käyttävät kuppikuulosuojainta, joissa on integroitu Virve-headset. Ylikonstaapeli Ville Hakkarainen kertoi, ettei toimivaa kypärän, radion, kuulonsuojauksen ja helpon käytettävyyden hyvää yhdistelmää ole oikein löytynyt. Keski-Suomen pelastuslaitos lähtee kypärälinjalle ja on tilannut palomiehille Geckon Marine safety -kypärät.
Lähestymis- ja peruutusharjoituksia tehtiin sekä laiturin että veneen kylkeen. Uusissa vesijeteissä löytyy erilaisia ajo-ohjelmia sekä kaasun, jarrutuksen ja peruutuksen automatiikkaa, joka helpottaa laitteen käsittelyä.
Jyväskylän koulutuspäivään osallistui myös Lapin pelastuslaitokselta ylipalomies Mikko Suomela, joka maaliskuussa suoritti viikon mittaisen vesijettipelastuksen kurssin Kaliforniassa. Suomelalla oli mukanaan Tornion paloasemalle vuosi sitten hankittu Yamaha-jetti.
Vaikka vesijetti on pelastustoimen käytössä Suomessa harvinaisuus, Keski-Suomessa nähdään, että laite on nopeutensa ansiosta hyvä täydentävä väline vesipelastustehtäviin alusten rinnalle.
– Pohjois-Päijänteellä haasteena on vesistön itäranta, jonne pelastustoimen on hidas siirtyä tietä pitkin. Jyväskylästä tai Säynätsalosta laskettava jetti tavoittaa nämä alueet huomattavan nopeasti, Janne Luoma-aho näkee.
Jetin ja sen käyttökelpoisuudesta halutaan saada kokemusta. Tiettyjä käytäntöön ja työturvallisuusohjeistuksiin liittyviä asioita on vielä selvitettävä, kuten miten sukellusvarusteiden kuljetus onnistuu jetillä tai miten kaksi pelastussukeltajaa voi pelastussukellusohjeen puitteissa lähteä jetillä hälytystehtävään.
SAR-jetin lisävarustelu on Keski-Suomen pelastuslaitoksella työn alla. Jettiin on jo asennettu targa-kaari. Seuraavaksi laitetta täydennetään karttaplotteriin integroidulla lämpökameralla sekä irrotettavalla varustelaatikolla. Lisäksi selvitetään, miten jetin voimakasta turbiinia voitaisiin hyödyntää sammutusvesipumppuna.
Keski-Suomen pelastuslaitoksen SeaDoo SAR -jetti on etsintä- ja pelastustöihin erikoissuunniteltu vesijetti, jossa on tavallista jettiä leveämpi runko, tukevammat ponttoonit ja pohja sekä matalaa rantaa varten paremmin suojattu vedenotto.
