Pelastuslaitos esittää keinoja, joilla se voi vastata pelastustoimen suorituskyvyn korjausmääräykseen.
Aluehallintovirasto odottaa Kainuun hyvinvointialueelta kesäkuun loppuun mennessä suunnitelmaa pelastustoimen palvelutason parantamisesta haja-asutusalueella. Hyvinvointialueen turvallisuusjaosto käsitteli pelastuslaitoksen laatiman suunnitelman 27. toukokuuta. Seuraavaksi se etenee aluehallituksen kokoukseen 10. kesäkuuta.
Aluehallitukselle esitettävä suunnitelma sisältää sekä päätoimisen henkilöstön pito- ja vetovoiman parantamiseen että sopimushenkilöstöön liittyviä kehityskohteita.
Pelastuslaitos laatii palkkaohjelman, jonka toteuttamiskelpoisuutta hyvinvointialue arvioi seuraavan talousarvion laatimisen yhteydessä.
Suunnitelma sisältää myös esityksen kokonaispalkan käyttöönotosta. Kokonaispalkassa työaikakorvaukset maksetaan kiinteänä eränä varsinaisen palkan päälle.
Yhdeksi ratkaisuvaihtoehdoksi henkilöstön saatavuusongelmaan on kirjattu henkilöstön alueellinen kouluttaminen harva-alueelle ja tätä seuraava erivapauksien hakeminen sisäministeriöstä.
Suunnitelmassa väläytetään mahdollisuutta hyödyntää yhteistoiminta-alueen yhteistä rekrytointia ja asemasiirtoja. Kainuu kuuluu samaan yhteistoiminta-alueeseen Keski-Pohjanmaan, Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan kanssa.
Kajaaniin esitetään perustettavaksi sopimuspalokunta, ja maakunnan sopimuspalokuntatoimintaa elvytetään muutenkin. Pelastuslaitos on jo käynnistänyt hankkeen näiden tavoitteiden toteuttamiseksi.
Viidessä vuodessa 30 uuden pelastajan tarve
Kainuussa on ollut viime vuosina haasteita sekä päätoimisen henkilöstön että sopimushenkilöstön saatavuuden suhteen. Päätoimisen henkilöstön osalta alue on kilpaillut työntekijöistä muiden pelastuslaitosten kanssa.
Kainuu tarvitsisi yli 30 uutta pelastajaa vuoteen 2029 mennessä, jotta se pystyisi tuottamaan lakisääteiset palvelut. Tämä tarkoittaa noin kuutta uutta pelastajaa vuosittain. Pelastuslaitos arvioi, että realistinen määrä saada uusia pelastajia on kaksi tai kolme henkilöä vuodessa.
— Keskeisin tavoitteemme on saada kainuulaisia hakeutumaan pelastusalalle. Meidän tarvitsee viestiä entistä aktiivisemmin sekä kehittää mielikuvaa pelastuslaitoksesta, ja tähän työhön tarvitaan mukaan koko henkilöstö ja sidosryhmät. Kajaaniin saamme kohtuullisen hyvin henkilöstöä, mutta pienemmissä kunnissa tilanne on paljon haastavampi, pelastusjohtaja Juha Saario toteaa.
Saarion mukaan Kainuussa nähdään, että työntekijällä tulee olla jonkinlainen side Kainuuseen asuinpaikkana, jotta hänestä tulisi pelastuslaitokselle pitkäaikainen työntekijä. Sopimuspalokuntatoiminnasta toivotaan väylää, joka innostaisi kainuulaisia hakeutumaan pelastajakursseille.
— Ensisijaisesti työpaikat täytetään koulutetulla, pätevällä henkilöstöllä. Se ei tällä hetkellä vaikuta realistiselta pienissä kunnissa, ja siksi joudumme miettimään muitakin keinoja, Saario sanoo.
Pelastuslaitos päivittää palvelutasopäätöstään sen jälkeen, kun aluehallintovirasto kesäkuun jälkeen antaa arvion pelastustoimen palvelutason parantamisen suunnitelmasta.
— Kainuun hyvinvointialue velvoittaa pelastuslaitosta esittämään keinot palvelujen tuottamisesta jatkossa. Samassa yhteydessä pelastuslaitos valmistelee palkkaohjelman, jossa palkkoja arvioidaan nimikkeittäin. Nämä asiat tulevat etenemään syksyn aikana, Saario kertoo.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Kainuun hyvinvointialueen pelastuslaitos
Aluehallintovirasto ennakoi ongelmien paisumista
Aluehallintovirasto totesi maaliskuussa, etteivät Kainuun pelastuspalvelut täytä lain vaatimuksia tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Huomattavien epäkohtien osalta moitteet kohdistuivat silloin yhteen II-riskiluokan riskiruutuun. Aluehallintoviraston aiemmissa tarkasteluissa kriittisiä ruutuja on ollut enemmän.
Samalla aluehallintovirasto penäsi hyvinvointialueelta esitystä keinoista, joilla se vastaa pienten kuntataajamien kasvavaan tavoittamattomien riskiruutujen lukumäärään.
— Mikäli ongelmaan ei puututa, on tulevina vuosina edessä huomattava määrä uusia tavoittamattomia riskiruutuja, aluehallintovirasto lausuu.
Palomiehet odottavat kokonaispalkkaa Kainuuseenkin
Pelastusalan ammattilaisia edustavan Kainuun palomiesten luottamusmies Mikko Huusko pitää hyvänä sitä, että esitys sisältää kokonaispalkan ja palkkaohjelman. Naapuripelastuslaitoksissa kokonaispalkka on käytössä, ja Kainuussakin sille olisi paikkansa.
— Vaikka vetovoimatekijät ovat tärkeitä, suurin huoli kohdistuu nykyisen henkilöstön pitovoimaan. Palkkauksen parantaminen ja kokonaispalkkaus voivat auttaa pitämään työntekijämme, jotta he eivät siirtyisi töihin esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalle. Monet palomiehistämme asuvat Kainuun ulkopuolella ja harkitsevat, onko pitkässä työmatkassa taloudellisesti järkeä, Huusko sanoo.
Sopimuspalokuntatoimintaan esitettyjen satsausten lisäksi hyvinvointialueen tulee huolehtia myös päätoimisen henkilöstön järjestelmästä, muistuttaa Huusko.
— Aluehallintoviraston antama korjausmääräys toimi päättäjille viimeisimpänä herätyksenä, mutta vastaavia varoituksia on annettu useita kertoja aiemmin. Odotamme, että hyvinvointialue ei lopeta ammattipalomiesten tukemista, vaan tekee järkeviä päätöksiä. Kainuuseen tarvitaan jatkossakin pelastajista muodostuvaa nopeaa ja iskukykyistä pelastustoimen välitöntä valmiutta.
