Kainuun pelastuslaitos on mukana älylaitteita ja ohjelmistoja kehittävässä hankkeessa, jossa tavoitteena on entistä laadukkaampi tilannekuva ja parempi pelastajien työturvallisuus.
Yli kaksikymmentä organisaatiota Euroopasta on mukana EU:n rahoittamassa Faster-kumppanuushankkeessa, jossa kehitetään pelastustoimintaa onnettomuustilanteissa. Suomesta yhteistyöhön osallistuvat Kajaanin kaupunki, ammattikorkeakoulu KAMK ja Kainuun pelastuslaitos.
Pelastuslaitoksen roolina on testata laitteita ja ohjelmistoja sekä antaa niistä palautetta jatkokehittämisen tueksi.
Ammattikorkeakoulu KAMK kehittää hankkeessa ohjelmistoa kiinteistöautomaatiotiedon keräämiseen, käsittelemiseen ja 3D-mallintamiseen. Kiinteistöön sijoitetut sensorit keräävät reaaliaikaisesti tietoa muun muassa lämpötilasta, savusta, hiilidioksidista, ovien asennoista sekä henkilömäärästä. Tiedon perusteella pelastuslaitos voi suunnitella pelastus- ja sammutustyötä niin, että toiminta on tehokasta ja henkilöstölle entistä turvallisempaa.
Pelastuslaitos koekäyttää uutta tekniikkaa
Ensimmäinen kenttätesti Kainuussa järjestettiin maaliskuussa, jolloin moniviranomaisharjoituksen skenaariona oli oppilaitokseen kohdistunut isku. Kiinteistössä tapahtuneen räjähdyksen seurauksena henkilöitä oli jäänyt loukkuun sortumien alle. Toisaalla oli tulipalo ja panttivankitilanne.
— Suoritimme testissä pelastustoimet ja niiden johtamisen Faster-hankkeen välineillä, mallintaen todellista onnettomuutta. Saimme hyvän kuvan kehitteillä olevista työkaluista, kertoo palomestari Jaakko Schroderus.
— Jo nyt käytämme etäjohtamisessa hyväksi älypuhelinten ja dronen kameroita, ja uusien välineiden myötä tilannekuva voi jatkossa olla entistä monipuolisempaa ja laadukkaampaa.
Älylaitteiden kehitysasteissa on suurta vaihtelua. Tiettyjä tuotteita on jo hankittavissa pelastuslaitosten käyttöön, kun taas osa keksinnöistä on vielä varsin raakileita. Pelastuslaitoksen näkökulmasta potentiaalia on jo nyt nähtävissä kiinteistöautomaatio-ohjelmistossa ja autonomisessa ajoneuvossa, Schroderus arvioi.
— Palohälytystilanteessa näkisimme ohjelmiston avulla heti rakennuksen sisään — missä ilmaisimet kertovat tarkasti lämpötilan noususta, ja missä kohdin on liikettä. Mittausantureilla ja kameroilla varustetulla etämönkijällä voisimme tehdä turvallisesti tiedustelua kohteessa, joka on epästabiili esimerkiksi vaarallisten aineiden vuodon johdosta.
Hankkeen osallistujat kehittävät työkalujaan kenttätestissä annetun palautteen pohjalta. Seuraava koe, johon Kainuun pelastuslaitos osallistuu, järjestetään maaliskuussa 2022.
Yhteistyössä kannattaa olla mukana
Kajaanin ammattikorkeakoulu, kaupunki ja Kainuun pelastuslaitos ovat mukana myös toisessa EU:n rahoittamassa hankkeessa, jossa parannetaan viranomaisten valmiuksia toimia hätätilanteissa.
Decido-hankkeessa luodaan verkkoportaali, jossa on esitetty toimintaohjeet ja käytännöt yleisiin hätätilanteisiin. Eri maiden viranomaiset ja asiantuntijat käyttävät tietoa hyväkseen varautuessaan esimerkiksi tulipaloihin, luonnononnettomuuksiin ja koronaviruksen kaltaisiin pandemioihin. Kainuun osalta Decido-hankkeessa keskitytään erityisesti maastopalotilanteisiin.
Kainuun pelastuslaitoksella osallistuminen EU-hankkeisiin koetaan mielekkäänä, sillä yhteistyön kautta se pääsee antamaan kehittäjille arvokasta käytännön näkökulmaa. Esimerkiksi laitteet, joita Faster-hankkeessa kehitetään, voivat olla pelastustoimen arkipäivää piankin.
— Kun osallistumme kehitystyöhön, kerromme samalla työkalujen käyttötarpeista ja vaativista työskentelyolosuhteista. Silloin yritykset pystyvät tarjoamaa pelastustoimelle parhaita mahdollisia ratkaisuja, palomestari Schroderus pohtii.
— Olen kokenut, että projektikumppanit kuuntelevat pelastuslaitosta herkällä korvalla ja kokevat antamamme palautteen arvokkaaksi.
- Kajaanissa järjestetyn pelastusharjoituksen kulkuun voi tutustua Faster-hankkeen verkkosivulla.
Kuvat: Kainuun pelastuslaitos ja Faster-hanke.
