Pelastustoimen virkavaatteista on puuttunut kylmiin oloihin sopiva lämmin asu. Nyt puute on korjattu, kun sisäministeriö lisäsi pakkastakin ja -housut virkapukuasetukseen kentän palautteen pohjalta.
Asetus astui voimaan syyskuun alussa. Pakkastakin ja -housujen tuotekuvausohjeet lisätään pelastustoimen virkapuvun tuotekuvausohjeeseen, minkä jälkeen asu on pelastuslaitosten tilattavissa.
Pakkasasun malli valmisteltiin pelastuslaitosten talvivaatetuksen kehittämistyöryhmässä. Sen työ käynnistyi viime talvena julkisuudessa heränneen talvivaatetuskeskustelun seurauksena. Työryhmä otti valmistelussa huomioon poliisin, puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kokemukset talvivaatetuksesta.
– Pakkasasu sai hyväksynnän toukokuussa, ja asetusmuutos tuli nyt perässä. Hankintojen kilpailutus etenee niin, että takit ja housut saadaan pelastuslaitosten käyttöön ensi talveksi, kertoo työryhmän johtaja, Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Aarto.
Lapissa uusi talviasu hankitaan koko pelastushenkilöstölle, ja se on tarkoitettu kaikenlaisiin tehtäviin. Myös muualla Suomessa talviasuille arvioidaan olevan hyvin kysyntää.
– Pakkasasu on tarkoitettu kaikille, mutta valmisteluvaiheessa keskustelua käytiin erityisesti maastopelastamisesta sekä valvonta- ja palonehkäisytehtävistä, kertoo työryhmään osallistunut työsuojeluvaltuutettu Marko Lehtonen Keski-Suomen pelastuslaitokselta.
Pelastushenkilöstön on virkatehtävissään käytettävä virkapukuasetuksen mukaisia vaatteita. Koska pakkasasu on aiemmin puuttunut asetuksesta, pelastuslaitokset ovat hankkineet ulkokäyttöön vaihtelevasti erilaisia työasuja, eikä ilme ole ollut yhteneväinen.
Lehtosen mukaan pelastuslaitosten toiveet lämpimämmästä pukeutumisesta olivat työryhmässä hyvin samansuuntaisia.
– Etelässä tarve ei ole yhtä suuri kuin pohjoisessa, mutta kylmiä talvia on sielläkin.
Asuvalikoima on monipuolinen, mutta paita lisää lämpökuormitusta
Pelastustoiminnan tehtäviin on tarjolla useita erilaisia asuja, joista varsinkin kevytasu on osoittautunut käytännölliseksi, kertoo ylipalomies Juha Kapanen Keski-Suomen pelastuslaitokselta.
– Lämpimällä säällä kevytasu vähentää tehokkaasti lämpökuormitusta. Sen vaikutus on kuin vaihtaisi toppa-asun keväthousuihin. Valikoimasta löytyy myös sade- ja pakkasasuja. On hyvä, että asun voi valita sääolosuhteiden ja tehtävän mukaan.
Kapanen on tyytyväinen asujen istuvuuteen: ne eivät kiristä eivätkä ole liian suuria. Asut mahdollistavat turvallisen työskentelyn.
Pakkasasun Kapanen ottaa autoon mukaan, kun lämpötila laskee alle -15 asteen. Sammutusasu on yleensä ensisijainen valinta, mutta pakkasasu puetaan tarvittaessa myöhemmin.
– Käytössä on yhteiset pakkasasut, mutta kokoja on tarjolla paljon, joten olen löytänyt sopivan asun. Pakkasasuilla on todella iso merkitys siinä, miten ulkona työskentely sujuu. Viime talvina on ollut useita pitkiä kovien pakkasten jaksoja.
Pelastusyksiköihin on hankittu kertakäyttöisiä käsien ja jalkojen lämmittimiä, jotka voi sujauttaa hanskoihin ja saappaisiin. Niihin Kapanen ei ole vielä turvautunut, mutta hän tuntee varusteiden toimivuuden vapaa-ajan kokemusten kautta
Sammutusasun alla käytetään usein omia teknisiä asuja, ja Kapanen ymmärtää syyn tähän.
– Virkavaatteisiin kuuluvan paidan materiaali on hieman parantunut, mutta se ei vieläkään ole optimaalinen alusasu. Varusteissa hikoilee helposti, eikä paita poista kosteutta tehokkaasti iholta.
– Onko parempi, että asemapalvelupaidasta tehdään teknisempi versio vai että pelastuslaitos hankkii sopivammat paidat, jotka vaihdetaan hälytystehtävään lähtiessä, Kapanen pohtii.
Materiaalit nykyaikaisiksi – ja jalkineet kuntoon myös
Pirkanmaan pelastuslaitoksen palomies Panu Hokkanen kaipaa vaatetuksen materiaaleihin ja ominaisuuksiin enemmän nykyaikaisuutta. Hokkasella on kokemusta esimerkiksi rakennusalan työvaatteista, joista löytyy nykyisin teknisiä ominaisuuksia, kuten hengittävyyttä ja joustavuutta. Niissä pystyy tekemään pitkänkin työpäivän.
– Haalari lisää lämpökuormaa sekä rajoittaa liikkuvuutta. Kun sen alla on jäykkä ja huonosti hengittävä asu, yhdistelmä on hankala. Monilla pelastuslaitoksilla henkilöstöllä on käytössä esimerkiksi itse teetettyjä paitoja. Tästä voisi päätellä, ettei virkapukuohjeen mukaisia varusteita koeta tarpeeksi toimivina.
Positiivista on, että nykyiset sammutusasut ovat huomattavasti turvallisempia kuin vanhat haalarit. Ne tarjoavat tehokkaan suojan kovissa paikoissa. Kevytasua Hokkanen on käyttänyt aiemmassa työpaikassa, mutta toistaiseksi niitä ei ole saatavilla paloasemilla, joilla hän nykyisin työskentelee.
Vaatteiden lisäksi kehitystarvetta on jalkineissa. Jalkojen hyvinvointi on tärkeää työssä jaksamisen ja terveyden kannalta.
– Jokaisen keho ja jalat ovat erilaisia. Yksilöllisyyttä kaivataan enemmän myös jalkinevalikoimaan. Jäykät työjalkineet vaikuttavat nilkan ja siten koko alaraajan toimintaan, mikä voi australialaistutkijoiden mukaan lisätä riskiä loukkaantumisille sekä tuki- ja liikuntaelinvaivoille. Huonosti sopiva kenkä voi aiheuttaa paljon harmia.
Valmiiksi sopivan kokoinen vaate on paras vaihtoehto
Hyvä istuvuus on monen työvaatteen haaste, on palomestari Hanne Reiman Pirkanmaan pelastuslaitokselta huomannut. Reiman käyttää työssään pääasiassa asemavaatetusta. Se koostuu reisitaskuhousuista ja paidasta, joka vaihtelee t-paidan, pikeepaidan ja poolopaidan välillä. Kylmemmällä säällä hän pukee lisäksi fleecetakin tai villapaidan. Toimistovaatetuksessa puolestaan käytetään suoria housuja, kauluspaitaa ja takkia.
– Vaatteiden kaavoitus on yleensä tehty tietyn tyyppiselle vartalolle. Jos on leveämpi lantio ja rinnanympärys, istuvuudessa voi tulla ongelmia. Silloin vaihtoehdot rajoittuvat suurempaan kokoon tai miesten malliin, mutta tällöin vaate ei välttämättä enää tunnu hyvältä päällä tai näytä edustavalta.
– Reisitaskuhousuissa olen löytänyt lantion kohdalta hyvin istuvan koon, mutta lahkeet ovat pitkät. Pituutta pystyy lyhentämään. Neulepaita on sopivan joustava, mutta jos joutuu valitsemaan isomman koon, hihoja ei voi lyhentää, kertoo Reiman muutamia esimerkkejä havainnoistaan.
Kentällä pelastustoimen tehtävillä Reiman käyttää uutta kevytasua ja varsinkin sen takkiosaa. Asusta oli heti hankintavaiheessa valittavissa lyhyemmäksi kaavoitettu malli.
Kehon yksilölliset erot vaikuttavat kaikkiin työssä käytettäviin vaatteisiin ja varusteisiin. Esimerkiksi suojakäsineiden valinnassa voi olla ongelmia, jos sormien pituus ja kämmenen koko eivät vastaa tarjolla olevia malleja.
Reiman toivoo, että valmistajat ottaisivat paremmin huomioon käyttäjien erilaisuuden. Mitoituksissa tulisi olla erilaisia skaaloja ja pituuksia.
– Jos valmista vaatetta joudutaan muokkaamaan, esimerkiksi lyhentämään tai kaventamaan, sen mitoitus voi muuttua kokonaisuudessaan virheelliseksi, koska muokataan vain osaa mittasuhteista. Valmiiksi sopivan kokoinen vaate on aina paras vaihtoehto.
Työasussa ovat Reimanin mielestä tärkeitä sekä siisti yleisilme että vaatteiden sopivuus käyttäjälle.
– Huoliteltu ulkoasu herättää luottamusta kansalaisissa ja viestii organisaation yhtenäisyydestä. Käyttömukavuus on tärkeää, sillä pelastuslaitoksen työntekijä saattaa pitää asua päällään 24 tuntia kerrallaan – sen tulisi olla käytännöllinen ja turvallinen erilaisissa olosuhteissa.
Ensihoidon vaatteissa on huomioitu työn vaihtelevuus
Työvaatteiden materiaalit ja kokovalikoimat ovat kehittyneet huomattavasti, kertoo ensihoitaja Emma Alastalo Satakunnan hyvinvointialueelta. Aikaisemmin vaatteet olivat pitkälle ja leveälle mitoitettuja ja kangas hengittämätöntä, mutta nykyään ne istuvat hyvin ja tuntuvat mukavilta.
– Housut ovat joustavat, ja polvissa on sekä pehmustetta että vahviketta. Tällaiset yksityiskohdat ovat tärkeitä, koska työasennot vaihtelevat jatkuvasti. Myös paidat ovat parantuneet merkittävästi: esimerkiksi käytössämme olevat pikeepaidat ovat mukavaa ja hengittävää merinovillaneulosta.
Myös ulkovaatetukseen Alastalo on tyytyväinen. Kesätakin lisäksi käytössä on kuoritakki, johon voi lisätä toppavuoren. Vaikka toppahousuja ei ole, kuorihousut voi pukea tavallisten housujen päälle, mikä riittää kylmässäkin.
Vaatteiden ja varusteiden ominaisuudet ovat Alastalolle tärkeitä, ja hän arvostaa sitä, että niiden kehityksessä on otettu huomioon ensihoidon työn vaatimukset.
– Työskentelemme ympäri vuoden sekä ulkona että erilaisissa, hyvin vaihtelevissa sisätiloissa – aina paukkupakkasista saunan lämpötiloihin.
Hyvinvointialueen säästöpaineet näkyvät Alastalon havainnon mukaan siinä, että uudet työntekijät saavat vain välttämättömät vaatteet, kun aiemmin sairaanhoitopiirin aikana tarjonta oli laajempi.
– Työvaatteista ei pitäisi säästää, sillä ne ovat olennainen osa sujuvaa ja turvallista työntekoa.
Satakunnan ensihoitajat toivovat, että yhteiskäyttöisten suojaliivien sijasta heillä olisi henkilökohtaiset suojaliivit. Näin liiveistä pidettäisiin parempaa huolta, ja työntekijä voisi olla varma, että säädöt ovat aina oikeat.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva: Lapin pelastuslaitos
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 3/2024.