Laaja kansainvälisen pelastustoiminnan harjoitus toi uutta osaamista pelastustoimeen. Apua osataan nyt antaa ja vastaanottaa aiempaa paremmin.
Suomessa järjestettiin toukokuun lopussa laaja harjoitus EU:n strategisten valmiusvarastojen käyttöönotosta. Varastoissa on esimerkiksi tarvikkeita ja lääkkeitä erilaisten CBRN:n uhkien eli kemiallisten, biologisten, säteily- ja ydinonnettomuusuhkien varalle. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun varastoissa olevien materiaalien käyttöönottoa ja kuljetusta sekä monialaista yhteistyötä harjoiteltiin Suomessa.
Helsingin pelastuslaitos oli mukana nelipäiväisessä harjoituksessa. Pelastuslaitokselta käytännön harjoituksissa oli mukana MIRG-ryhmän jäseniä, kouluttajia RescEU-ryhmässä sekä CBRNE-asiantuntijoita koulutettavina. Helsingin pelastuslaitoksella työntekijöille mahdollistetaan EU:n peruskoulutuksiin osallistuminen työajalla.
– Tuemme vahvasti henkilöstön kehittymistä. Henkilöstö saa uutta osaamista, ja sen lisäksi koko organisaatio kehittyy, Helsingin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Marko Rostedt kertoo.
”Henkilöstö saa uutta osaamista, ja sen lisäksi koko organisaatio kehittyy.”
Suomessa on tällä hetkellä EU:n valmiusvarastot CBRN-toimintaan sekä lääkinnällisiin tehtäviin, ja Suomi vastaa tarvikkeiden toimittamisesta apua pyytäneeseen maahan. Materiaalien on oltava lähetysvalmiina 12 tunnissa avunpyyntöön vastaamisesta. Niitä voidaan hyödyntää myös Suomessa tapahtuvissa suuronnettomuuksissa.
Harjoitus antoi näkökulmia myös avun vastaanottamiseen.
– Meillä on nyt parempi ymmärrys siitä, minkälaista apua voimme itse saada. Kalajoen maastopalojen aikaan kansainvälistä apua ei oikein osattu edes pyytää. Vastaavassa tilanteessa voisimme nyt saada tueksi niin sammutuskalustoa, suojavarusteita kuin palomiehiä, Rostedt sanoo.
Rostedtilla itsellään on lähes 20 vuoden kokemus kansainvälisestä pelastustoiminnasta. Hän toimi aiemmin myös Suomen kansainvälisessä rauniopelastuskouluttamisen joukkueessa joukkueenjohtajana. Hänen mukaansa kansainvälisen toiminnan hyötyjä ei voi rahassa mitata.
– Tämä harjoitus kasvatti organisaatiomme ymmärrystä kansainvälisen pelastustoiminnan hyödyistä ja yhteistyön tärkeydestä. Avun pyytämistä ei tule hävetä, ja apua ei tarvitse pyytää vain naapurilaitoksilta, vaan sitä voi pyytää myös muilta valtioilta, Rostedt sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Puolustusvoimat / Combat Camera
