Kansainvälisen pelastustoiminnan kurssit ja harjoitukset ovat jatkossa osa normaalia pelastushenkilöstön täydennyskoulutusta.
Suomessa on korkeatasoista kansainvälisen pelastustoiminnan osaamista, mutta sitä ei ole kyetty täysimääräisesti hyödyntämään pelastustoimen kotimaan valmiuden tukena.
Kansainvälinen toiminta tuleekin jalkauttaa osaksi pelastuslaitosten arkista työtä, nähdään sisäministeriössä.
Tulevina vuosina pelastustoimessa jatketaan sekä kansainvälisiin että kotimaisiin tehtäviin tarjottavien pelastusmoduulien kehittämistä. Hälytysjärjestelyt, logistiikka ja varastointi suunnitellaan uusiksi siten, että nämä toiminnot palvelevat myös kotimaan valmiuksia.
Yhden kehittämisajatuksen mukaan pelastustoimen tulevalla valtakunnallisella tilanne-/johtokeskuksella olisi tilannekuvan lisäksi käsitys kansallisista erityisresursseista sekä kotimaisia että kansainvälisiä tehtäviä varten.
Kehittäminen ei rajaudu vain operatiiviseen toimintaan, vaan sisäministeriö patistelee koko toimialaa ottamaan uusia reippaita askeleita kohti kansainvälistymistä.
– Kansainvälisestä toiminnasta tulee saada päivittäistä toimintaa. Alamme kansainvälistyminen menee eteenpäin joka tapauksessa. On hyvä olla etukenossa, kun näin tapahtuu, perustelee erityisasiantuntija Pekka Tiainen sisäministeriöstä.
Suomella on tällä hetkellä kaksi EU:n pelastuspalvelumekanismiin rekisteröityä muodostelmaa: teknisen avun tukiryhmä TAST ja rauniopelastusmuodostelma USAR. Muodostelmat toimivat Finn Rescue Teamin nimellä ja niitä koordinoi Pelastusopisto, lain osoittamalla vastuulla.
Hälytyksen sattuessa Pelastusopisto kokoaa muodostelmat tai muun lähetettävän asiantuntijahenkilöstön noin 200 henkilön rosterista. Tästä joukosta kaksi kolmasosaa työskentelee pelastuslaitoksissa.
”Kansainvälisestä toiminnasta
tulee saada päivittäistä toimintaa.”
Kansainvälisen pelastustoiminnan osaamista hyödynnetään pelastuslaitoksissa tällä hetkellä hyvin vaihtelevasti.
Tämä tunnustettiin alkuvuodesta julkaistussa työryhmäraportissa, joka oli osa sisäministeriön vetämää pelastustoimen uudistushanketta.
Merkittäväksi ongelmaksi raportissa mainittiin se, että pelastustoimen henkilöstö on osallistunut Suomen kansainvälisen pelastusmuodostelman Finn Rescue Teamin toimintaan pääsääntöisesti vapaa-ajallaan.
Pelastuslaitoksissa ei ole ollut yhtenäistä käytäntöä esimerkiksi siitä, miten koulutuksiin ja komennuksiin myönnetään virkavapauksia.
Tulevaisuudessa koulutukset ja harjoitukset on tarkoitus sijoittaa suoraan Pelastusopiston täydennyskoulutusohjelmaan. Tällä tavoitellaan sitä, että pelastuslaitosten henkilöstö pääsisi osallistumaan tilaisuuksiin samoin perustein kuin nyt normaaliin täydennyskoulutukseen. Ainoana erona olisi, että kansainväliseen toimintaan liittyvät valtakunnalliset koulutukset maksaa valtio.
Toukokuussa Pelastusopistolla järjestettiin kansainvälisen pelastustoiminnan peruskurssi, joka ensimmäistä kertaa jo toteutui tämän suuntaisesti.
– Jokaisesta pelastuslaitoksesta kurssille oli lähetetty osallistuja — suurimmasta osasta kaksi — nimenomaan täydennyskoulutukseen, Tiainen kertoo.
Sisäministeriössä toivotaan, että jatkossa pelastuslaitoksissa helpottuu työntekijöiden irrottaminen työvuorosta ja lähettäminen koulutuksiin. Hyvä koulutusten ja tapahtumien etukäteissuunnittelu on tässä avainasemassa.
– Tähän päästään, kun pelastuslaitoksissa tunnustetaan henkilöstön erikoisosaamisen kouluttamisen tarpeet. Perustelut löytyvät jo puhtaasti pelastuslaitoksen oman operatiivisen osaamisen kehittämisestä, mutta myös henkilöstön urakehitysmahdollisuuksien tukemisesta sekä siitä, että kansainvälisistä tehtävistä avautuu alalle aivan uusia motivoivia työtehtäviä.
Kuvassa ylhäällä Suomen kansainvälinen rauniopelastusmuodostelma Finn Rescue Team (FRT) suorittamassa INSARAG-arviointiharjoitusta Tanskassa tammikuussa 2018. Kuva: Kriisinhallintakeskus.
Kaikki pelastuslaitokset mukaan johonkin erityistehtävään
Kansainvälisen pelastustoiminnan osaamisen kehittäminen ja sitominen tiukemmin kotimaan toimintaan tuo erityistehtäviä kaikille pelastuslaitoksille.
Viimeaikaisessa pelastustoimeen liittyvässä lainsäädäntövalmistelussa on ollut esillä maakunnille tulevat velvoitteet pelastustoimen erityistehtävistä. Tähän liittyvät myös uudet pelastustoimen muodostelmat, joita voitaisiin käyttöön kotimaan tehtävissä tai ulkomaan avunannossa.
Sote- ja maakuntalainsäädännön lisäksi alan oma pelastuslaki uudistetaan tällä hallituskaudella.
– Lainsäädäntöä on tarkoitus muokata siten, että kansainvälinen operatiivinen toiminta tulisi lähemmäksi pelastuslaitoksia. Ajatuksena on eräänlainen Finn Rescuen sateenvarjo, jonka alla voisi olla monenlaisia toimintoja. Kaikki pelastuslaitokset olisivat mukana toiminnoissa, mutta eivät kaikissa moduuleissa, erityisasiantuntija Pekka Tiainen sisäministeriöstä esittelee.
– Käytännössä jossain voisi olla neljän laitoksen yhteinen metsäpalomoduuli ja toisaalla neljän laitoksen yhteinen USAR-moduuli.
Se miten toiminta käytännössä organisoidaan, on vielä suunnittelussa, mutta vertailukohdaksi voidaan ottaa Helsingin ja Varsinais-Suomen pelastuslaitosten merialueiden MIRG-pelastustoiminta.
”Käytännössä jossain voisi olla
neljän laitoksen yhteinen metsäpalomoduuli
ja toisaalla neljän laitoksen yhteinen USAR-moduuli.”
Moduuliajattelun lisäksi kaikki pelastuslaitokset nostaisivat henkilöstön osaamista tietyissä erityisosaamisalueissa.
– Esimerkkinä rauniopelastaminen ja sortumavaarojen tukeminen, joita pelastajan peruskoulutuksessa tai pelastuslaitosten täydennyskoulutuksessa ei tällä hetkellä opeteta. Erityisosaaminen nostettaisiin tietylle tasolle kaikissa laitoksissa, jonka lisäksi syväosaamista olisi vielä kansallisesti saatavilla Finn Rescuen lipun alla.
Pohjois-Karjalassa on jo vuosia kehitetty omaa raskaspelastusjoukkuetta, ja neljä pohjoisen Suomen pelastuslaitosta perustivat yhteisen arktisen pelastustoimen muodostelman. Tiaisen mielestä nämä laitosten omista lähtökohdista lähteneet hankkeet ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten Finn Rescue Team -koulutuksissa saatu osaamispääoma saadaan paikalliseen käyttöön.
– Pohjois-Karjalassa kansainvälisten tehtävien koulutuksissa käyneitä jopa velvoitetaan tuomaan uusi osaaminen palokunnan käyttöön sekä palomiehille että sopimuspalokuntalaisille.
Pelastuslaitoksiin luotu kansainvälisen toiminnan yhteyshenkilöverkko
Sisäministeriön ohjaamana jokainen pelastuslaitos on nimennyt itselleen kansainvälisen toiminnan yhteishenkilön yhteistä tiedonjakoa ja kehittämistä varten.
– Yhteyshenkilö toimii Pelastusopiston ja ministeriön suuntaan kanavana, jolla tehostetaan viestintää. Yhteyshenkilöverkosto on avainroolissa, kun pelastuslaitoksissa esimerkiksi haetaan yhteisiä prosesseja ja käytäntöjä henkilöstön lähettämisestä kursseille, erityisasiantuntija Pekka Tiainen sisäministeriöstä kertoo.
Niiden pelastuslaitosten työntekijöiden, jotka ovat kiinnostuneita Finn Rescue Teamista ja kansainvälisistä tehtävistä muutenkin, Tiainen suosittelee olemaan yhteydessä oman työpaikan yhteyshenkilöön.
Lue 18. syyskuuta ilmestyvästä Pelastusalan ammattilaisesta juttu Oulu-Koillismaan, Lapin, Jokilaaksojen ja Kainuun pelastuslaitosten yhteisestä Arctic Rescue Teamista.
Lue verkkolehden juttu Pohjois-Karjalan raskaspelastusjoukkueesta.
