Pelastuslaitoksella pyritään pitämään palomiehet työvuorossa mahdollisimman pitkään.
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella on syksyn aikana valmisteltu operatiivisen henkilöstön työurahanketta, joka on tuomassa lähivuosina taloon mahdollisesti toistakymmentä uutta työuravirkaa tai -toimea.
Ensi vuoden talousarvioon on jo varmistumassa kaksi työuravirkaa. Tämän jälkeen seuraavan neljän vuoden aikana tulisi suunnitelman mukaan vuosittain kaksi tai kolme vakanssia. Päätös vakansseista tehtäisiin vuosittain budjettikäsittelyn yhteydessä.
Työurahanketta on valmisteltu pelastuslaitoksen ja Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalveluiden kanssa yhteistyönä.
– Varsin hyvin tiedetään, että pelastuslaitosten ikääntyvä henkilöstö hyvin suurella todennäköisyydellä ei jää vanhuuseläkkeelle siitä tehtävästä, mihin he ovat aikanaan tulleet. Ongelma on meilläkin askarruttanut pitkään ja nyt halutaan luoda pysyvämpi toimintamalli työkykyasioiden käsittelyyn, pelastusjohtaja Esa Pulkkinen sanoo.
Tarpeellista työtä ja motivoivia tehtäviä
Kanta-Hämeen pelastuslaitoksella työskentelee 250 päätoimista työntekijää pelastustoimessa ja ensihoidossa. Työurahankkeessa kohteena ovat erityisesti yli 55-vuotiaat.
– Tottahan henkilön työkykyyn voi tulla rajoite erilaisista syistä missä iässä tahansa, mutta tässä näkökulma on nimenomaan plus viisvitosissa. Sairastumiset ja loukkaantumiset tulevat yllätyksinä, mutta ikääntymisen seuraukset koskevat kaikkia, sanoo Pulkkinen.
Operatiivisissa tehtävissä vaaditaan tiettyä toimintakykyä, jota seurataan säännöllisellä toimintakykytestauksella.
– Käytännössä työvuorossa kaikilta edellytetään hyvää toimintakykyä. Pelivaraa siellä ei hirveästi ole.
Työurahankkeessa on nyt haarukoitu tehtäviä, joihin työntekijä voisi uudelleenkouluttautumisen tai perehdyttämisen kautta siirtyä, jos hänellä on terveydellinen este vaativiin pelastustoimen tehtäviin. Tehtäviä löytyy esimerkiksi koulutuksesta, valvontatoiminnoista, erilaisista pelastuksen ja varautumisen kehittämishankkeista sekä turvallisuusviestinnästä.
– Tehtävät eivät ole keksimällä keksittyjä, vaan työ on sellaista, mihin pelastuslaitoksella on tarvetta ja mitä ei vielä ole tehty, Hämeenlinnan kaupungin henkilöstö- ja hallintojohtaja Anne Iijalainen sanoo.
Uusi työtehtävä pyritään löytämään keskustellen työntekijän kanssa.
– Millainen tausta ja kokemus henkilöllä on, mikä on hänen oma kiinnostuksensa, mitä hän haluaisi itse tehdä tulevaisuudessa. Nämä ovat tärkeitä käydä läpi, jotta saadaan tehtävä, johon työntekijällä on mahdollisimman korkea motivaatio.
Työaika ja palkkaus keskeisiä kysymyksiä
Uusiin työtehtäviin siirtymisessä kynnyksenä ovat usein työaikaan ja sitä kautta palkkaukseen liittyvät muutokset. Kanta-Hämeen työurahankkeessa pyritään löytämään palkkaukseen tyydyttävät ratkaisut, laitoksen johto ja työnantajapuoli vakuuttavat.
Vaihtoehtoiset tehtävät pyritään ensisijaisesti tekemään vuorotyössä.
– Työvuorossa voi olla, jos terveys sen mahdollistaa. Vuoroissakin on varsin paljon sellaisia tehtäviä, jotka tukevat varsinaista kovaa pelastustoimintaa ja joissa voi toimia, vaikka olisi työrajoite, Pulkkinen sanoo.
Uusia työuravakanssejakin voidaan toteuttaa niin, että palomies edelleen pysyisi vuorotyössä ja siitä maksettavien lisien piirissä. Jos tehtävä edellyttää päivävuoroon siirtymistä, palkkaa on mahdollista sovittaa niin, ettei kokonaisvuosiansioon tule kipeintä mahdollista pudotusta.
– Työaika määrittyy sen mukaan, mikä tehtävään liittyen on järkevin työaikamuoto. Henkilöstöpalveluiden kanssa on käyty keskusteluja siitä, että työuravakanssien palkkaus tullaan huomioimaan työnkuvauksen ja tehtävän vaativuuden arvioinnin kautta, Pulkkinen mainitsee.
Työkykyä tukevat toimet hyvissä ajoin
Työuravakanssien perustamisen lisäksi hankkeessa rakennetaan pelastuslaitoksen, henkilöstöpalveluiden ja työterveyshuollon yhteistä toimintamallia toimintakykyasioiden käsittelyyn.
Tavoitteena on, että kaikki tukitoimet toimintakyvyn ylläpitämiseksi tehtäisiin mahdollisimman paljon ennakkoon.
Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpalveluissa toivotaan, että työkykyä uhkaavista rajoitteista liittyvistä ongelmista päästäisiin keskustelemaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Nuorenkin palomiehen ja ensihoitajan on hyvä välillä pysähtyä miettimään omaa terveyttään, kuntoaan ja jaksamistaan.
– Parhaimmillaan työyhteisössä on kulttuuri, jossa toimintakyvystä käydään jatkuvaa dialogia esimiesten kanssa, sanoo Iijalainen.
Yksi hankkeen tärkeä tehtävä on pelastusjohtaja Pulkkisen mielestä luoda pelastuslaitokselle sellaista luottamuksellista ilmapiiriä, joka rohkaisee työkykyrajoitteista puhumiseen.
– Se että ei enää pysty tekemään vaativimpia tehtäviä työvuorossa, ei tarkoita että henkilölle kävisi huonosti. Ura ei katkea siihen, vaan tilanteesta voikin aueta uusi mielenkiintoinen tehtävä varsinaiseen eläkeikään asti.
Pulkkinen uskoo, että kunhan hanke saa tuulta siipiensä alle, se säteilee laajemminkin työilmapiiriin:
– Meillä on jo entuudestaan löytynyt useita tosi onnistuneita urapolkuratkaisuja ja nyt on toiveissa rakentaa näitä lisää. Kun saamme lisää onnistumisia, saamme lisää luottamusta siihen että työkykyasioista voidaan työyhteisössä puhua entistä avoimemmin. Sillä taas on yleisemminkin myönteinen vaikutus talon henkilöstön hyvinvointiin.
Toimintakyky on yhteinen asia
Syyskuun alussa pelastuslaitoksen henkilöstölle järjestettiin kaksi hankkeen käynnistysseminaaria, teemalla ”tartu tulevaisuuteen”.
Henkilöstön keskuudessa työurahanke on otettu positiivisesti vastaan, kertoo luottamusmies Tero Hynynen Kanta-Hämeen pelastushenkilöstö ry:stä. Yhdistys on Palomiesliiton jäsenyhdistys Forssan, Hämeenlinnan ja Riihimäen alueella.
– Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että työnantaja on tarttunut ikääntyvien palomiesten työkyvyn ylläpidon haasteeseen ja käynnistänyt hankkeen. Jos työkyky heikkenee, kartoitetaan työuravaihtoehtoja huomioiden työntekijän osaaminen ja kiinnostuksen kohteet, niin että jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä, Hynynen sanoo.
– Päivävuoroon siirtyminen ei ole automaatio, vaan pyrkimys on pitää palomies edelleen omassa yksikössä ja työvuorossa.
Syyskuun alussa järjestetyissä hankkeen seminaareissa puhuttiin myös siitä, miten jokainen voi pitää työkyvystään huolta.
– Nykyinen pelastuslaitoksen työaikajärjestelmä mahdollistaa sen, että palomies pystyy huolehtimaan kunnostaan hyvin myös vapaa-ajalla, Hynynen muistuttaa.
Kanta-Hämeessä on käytössä pelastustoimen tyypillisin työaika eli 24 tunnin työvuorot.
Työrajoite voi olla kova paikka palomiehelle
Kanta-Hämeessä on Hynysen mukaan aina ollut hyvä yhteistyön henki työnantajan ja henkilöstöjärjestöjen välillä. Nyt käynnistynyt työurahanke parantaa sitä entisestään.
– Ymmärretään, että palomiesten toimintakyvystä huolehtiminen on yhteinen asia. Työnantajaa luultavasti kiinnostavat myös kustannukset. Jokaisesta ennenaikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvästä palomiehestä koituu ylimääräisiä varhe-kustannuksia, jopa satoja tuhansia euroja.
Raskaassa työssä hyvä fyysinen kunto korostuu. Voi olla henkisesti kova paikka tunnustaa, että ikääntyminen, sairaudet tai loukkaantumiset vaikuttavat toimintakykyyn.
– Sen myöntäminen itselleen, että ei ole enää samassa kunnossa kuin aikaisemmin, saattaa olla ison kynnyksen takana. Työkyvyn partaalla kampailevalla palomiehellä on koetuksella usko omaan suoriutumiseensa. Tällainen hanke varmasti lisää henkilöstön keskuudessa luottamusta siihen, että pystymme tekemään työtä pelastuslaitoksella jatkossakin.
Kuvat: Kanta-Hämeen pelastuslaitos.
