Kelpoisuusehdot täyttämättömien pelastajien käyttäminen voi luoda turvallisuusuhkia kentällä. Pelastuslain erivapauspykälä voi tulevina vuosina kasvattaa kelpoisuusehdot täyttämättömien määrää.
Pelastusopiston ja sisäministeriön tekemän pelastajatarvekyselyn mukaan kelpoisuusehdot täyttämättömiä henkilöitä työskentelee pelastustoimen operatiivisissa tehtävissä yhteensä 57. Suurin osa näistä niin sanotusti epäpätevistä pelastajista työskentelee Kainuun ja Pohjois-Savon pelastuslaitoksilla, joissa kummassakin oli 13 epäpätevää vuoden 2024 alussa. Myös kahdeksalla muulla pelastuslaitoksella on käytetty kelpoisuusehdot täyttämätöntä työvoimaa.
– Tilanne ei ole tämän vuoden aikana ainakaan parantunut, sillä meiltä on useampi koulutettu pelastaja lähtenyt muualle töihin, Kainuun palomiesten luottamusmies Mikko Huusko sanoo.
Henkilöstön erityiset kelpoisuusvaatimukset määritellään pelastuslaissa. Pelastustoimintaan osallistuvan pelastuslaitoksen päätoimisen miehistön, alipäällystön ja päällystön viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on virkaa tai tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto.
Hakemuksen perusteella sisäministeriö voi kuitenkin myöntää henkilölle työkokemuksen perusteella erivapauden, joka mahdollistaa työskentelyn päätoimisena pelastajana ilman alan koulutusta.
KELPOISUUSVAATIMUKSELLA VARMISTETAAN, että pelastushenkilöstö pystyy toimimaan tehokkaasti ja turvallisesti vaarallisissa tilanteissa sekä suojautumaan terveysriskeiltä. SPAL on jo vuosia kritisoinut pelastuslain erivapauspykälää, ja liiton tavoitteena on, että erivapauden mahdollistavasta lainsäädännöstä luovutaan.
Huuskon mielestä on olemassa riski, että etenkään määräaikaisen viransijaisuuden saaneet sopimuspalokuntalaiset eivät jatkossa hakeudu suorittamaan pelastajan tutkintoa vaan tekevät määräaikaisuuksia erivapauden myöntämiseen saakka.
– Onhan se taloudellinen menetys, jos opiskelee puolitoista vuotta sen sijaan, että tekisi saman ajan töitä.
Jos esimerkkitapauksia tulee riittävästi, toimintamalli voi yleistyä, mikä saattaa pahimmassa tapauksessa vaikuttaa pelastuslaitoksen suorituskykyihin.
– Vaikka me sitä kautta saisimme työntekijöitä, kolikon kääntöpuolella on pätevyys. Meidän täytyy olla varmoja siitä, että jokaisella on riittävä ammattitaito, Huusko painottaa.
Myös SPALin vt. järjestön johtaja Pasi Jaakkola pitää kelpoisuusehdot täyttämättömien pelastajien käyttämistä riskinä, vaikka ymmärtää, ettei alueella pätevien pelastajien puuttuessa ole vaihtoehtoja.
– Kun pelastajalta puuttuu tutkinnon tuoma kelpoisuus, se voi äärimmäisessä tapauksessa aiheuttaa turvallisuusuhkia kentällä, Jaakkola huomauttaa.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Juha-Pekka Laakso
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 4/2024.
Lue myös SPALin uutinen: Vuoteen 2032 mennessä tarvitaan 2 300 uutta pelastajaa
