Psykologi muistuttaa, että elämä ei lopu, vaikka loma loppuu ja syntyy voimakkaita tunnereaktioita.
Moni tunnistaa ahdistuksen, joka hiipii mieleen, kun kesäloma on päättymässä. Usein työhön paluuta edeltävä yö on tavallista vaikeampi. Kaikenlaiset tunteet ovat mahdollisia: vaikka loma olisi ollut kaikin puolin palauttava ja onnistunut, voi turhautuminen syntyä siitä, ettei lomaa ole mahdollista jatkaa pidempään.
– Harmitus ja ahdistus ovat usein myös hyvän loman merkkejä. Siihen voi liittyä myös ymmärrystä siitä, että edessä on jälleen pitkä ja pimeä ajanjakso, Terveystalon työterveyspsykologi Outi Reinola sanoo.
Ahdistus on myös mielen tapa valmistautua tulevaan.
– Pelko, ahdistus ja stressi ovat tärkeitäkin tunteita, kun ihminen valmistautuu muutokseen ja tulevaan kauteen, Reinola muistuttaa.
Toisaalta loman päättymisen herättämät tunnereaktiot ovat hyvin yksilöllisiä. Siinä missä yksi palaa lomalta ahdistuneena, toinen voi olla hyvinkin iloinen ja virkeä. Osalla lomalta palaamiseen liittyvä ahdistus iskeekin vasta ensimmäisten työpäivien aikana.
– Joillekin työhön ja arkeen palaaminen voi olla myös helpotus, jos loma on jollain tavalla mennyt pieleen, lapset ovat olleet jatkuvasti kipeinä tai muut vaikeat perhetilanteet ovat aiheuttaneet kuormitusta. Loma voi aiheuttaa myös uupumusta, ja joskus voi tuntua vaikealta, kun muut hehkuttavat mahtavia kesälomiaan, Reinola muistuttaa.
”Pelko, ahdistus ja stressi ovat tärkeitäkin tunteita, kun ihminen valmistautuu muutokseen ja tulevaan kauteen.”
Kesäloman päättymiseen liittyviin ajatuksiin ja tunteisiin vaikuttaa myös se, millaisissa merkeissä loma on alkanut. Jos viimeisenä työpäivänä on ollut kovin kiireinen tai kuormittava tai asiat jäävät keskeneräisiksi, voi lomalta palaaminenkin tuntua vaikeammalta.
Ensimmäinen askel ahdistuksen lievittämiseen on tunteen tunnistaminen.
– Omat tunteet on hyvä tunnistaa ja myös tunnustaa ääneen. Yleensä mieli kevenee, kun ikävätkin tunteet pystyy sanoittamaan, Reinola sanoo.
Voimakas ahdistus voi olla merkki muutoksen tarpeesta
Turhautumista voi aiheuttaa myös se, kun huomaa, että työpaikan ongelmat tai ikävät asiat eivät ole kadonneet loman aikana mihinkään. Tutut ongelmat, kiire tai toimimattomat järjestelmät kuormittavat, eikä niiden äärelle palaaminen yleensä ole mukavaa.
– Palauttavan loman jälkeen vastoinkäymisiä jaksaa silti usein paremmin, Reinola huomauttaa.
Mistä tietää, onko oma ahdistus lomalta palatessa normaalia? Reinolan mukaan ahdistuksesta kannattaa huolestua silloin, jos se on todella voimakasta ja esimerkiksi yöunet kärsivät pidemmän aikaa. Erityisen voimakkaat tunteet kertovat usein siitä, että on aika tehdä jonkinlainen muutos.
– Jos pelkkä työhön paluu ahdistaa, se on mielestäni normaalia. Mutta jos työpaikalle meneminen, työasiat, esihenkilön näkeminen tai jokin muu konkreettinen asia tuottaa ahdistusta, se voi olla hälytysmerkki siitä, että jotakin pitäisi tehdä. Joskus ratkaisuna voi olla työpaikan, esihenkilön tai yksikön vaihtaminen.
Reinolan pääviesti on armollisuus itseä kohtaan: elämä ei lopu, vaikka loma päättyy ja tuntee ahdistusta.
– Se on normaali tunne ja menee ohi. Se on osa prosessia. Useimpia helpottaa myös se, että loman jälkeisellä ajalla on jotain positiivista, mitä odottaa.
Miten lomalta palaamisen kokemusta voisi helpottaa?
Jos lomalta palaamisen haluaa tehdä itselleen mahdollisimman helpoksi, on tärkeää kuunnella itseään ja tarkkailla omia tuntemuksiaan. Työterveyspsykologi Outi Reinola antaa vinkkejä siihen, miten lomalta palaaminen sujuu mahdollisimman kivuttomasti.
1. Mieti, millaisiin asioihin voit vaikuttaa
Lomalta palaamista voi helpottaa jo varhaisessa vaiheessa työvuorosuunnittelulla ja itselleen sopivien työvuorojen toivomisella, mikäli se oman työn puitteissa on mahdollista. Myös loman pituutta kannattaa pohtia: toimiiko itselle paremmin usean viikon yhtäjaksoinen loma vai lyhyempiin jaksoihin jaettu loma? Joillekin on tärkeää palata lomalta myös niin, että loman loppuvaiheessa on aikaa asettua ensin omaan arkeen, maata vaikka sohvalla ja katsoa lempisarjaa.
2. Pohdi, haluatko palata työasioiden äärelle pikkuhiljaa orientoituen
Osa haluaa palata työpaikalle kertarysäyksellä, ja toisille se sopiikin hyvin. Joillekin helpompaa on palata, jos jo työvuoroa edeltävinä päivinä orientoituu työhön silmäilemällä sähköposteja tai käymällä työpaikalla.
3. Säästä lomapäiviä myös pimeälle ajanjaksolle
Pitkästä kesälomasta haaveileva ei aina muista, että edessä on pitkä ja pimeä jakso. Moni myös saattaa miettiä, ettei halua viettää kesälomaansa marraskuussa. Jo muutaman päivän loma pimeän ajanjakson keskellä auttaa jaksamaan paremmin.
4. Etsi sopivaa vuorokausirytmiä ja vältä alkoholia
Usein suositellaan, että kesäloman loppuvaiheessa unirytmiä käännettäisiin vähitellen kohti työrytmiä. Osalla se voi helpottaa työhön palaamista. Toisaalta on myös paljon ihmisiä, jotka voivat loman loppuun asti elää hyvin erilaisessa rytmissä kuin arjen keskellä. Myös ikä vaikuttaa tähän. Runsasta alkoholinkäyttöä sen sijaan tulisi välttää pari kolme päivää ennen kesäloman loppumista, jotta elimistö toipuu.
5. Pidä mielessä, mikä itsellesi toimii ja mikä ei
Kesäloman päättyessä on tärkeää tarkkailla omia tuntemuksiaan. Tulevia lomia suunnitellessa on hyvä pitää mielessä, millaiset asiat ovat helpottaneet omaa työhön paluuta ja mitkä mahdollisesti vaikeuttaneet. Hyviä käytäntöjä kannattaa jatkaa ja muilta osin hakea itselleen sopivampia ratkaisuja.
Vinkki työyhteisölle!
Lomalta palaaja kannattaa ottaa huomioon mahdollisuuksien mukaan. Reinolan mukaan lomalta palaajalle kannattaa antaa omaa tilaa ja aikaa asioiden sisäistämiseen. Kaikkea informaatiota ei tulisi kaataa työhön palanneen niskaan ensimmäisten tuntien aikana, hän muistuttaa. Työpaikalla voi myös yhteisesti pohtia, millaisia käytäntöjä lomalta palaamisen helpottamiseksi voidaan luoda koko työyhteisössä.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Pixabay
