Haastateltavan mukaan erityisesti paloesimiesten tilanne on vaikea Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella.
– Paloesimiesten tehtävämäärä on kasvanut jatkuvasti, ja iso osa työajasta menee tietokoneella. Jossakin vaiheessa tämä tulee näkymään kentällä, kun paloesimiehet eivät voi ylläpitää omaa eivätkä henkilöstön osaamista, Keski-Uudenmaan palomiesyhdistyksen edustaja kertoo.
Työvuoron koulutuksesta vastaa paloesimies. Esimerkiksi lakisääteisten savusukellusharjoitusten ja korkean paikan harjoitusten järjestäminen työvuoron aikana on ollut mahdotonta, sillä vaadittavien vahvuuksien vuoksi työvuorosta ei ole voitu irrottaa esimiehiä koulutuksiin. Kouluttaminen tulisi tehdä vapaapäivien aikana, mutta koulutuksesta saa vain tunti tunnista -korvauksen, mikä ei houkuttele paloesimiehiä lisätöihin.
– Koulutuksen puute on työturvallisuusriski henkilöstölle, ja hätätilanteessa se voi uhata myös alueen asukkaiden turvallisuutta, haastateltava toteaa.
”Koulutuksen puute on työturvallisuusriski henkilöstölle, ja hätätilanteessa se voi uhata myös alueen asukkaiden turvallisuutta.”
Henkilöstö on huolissaan myös putoamisvaarallisella alueella työskentelystä, sillä PVAT-tehtävillä tarvittavia varusteita ja kalustoa ei ole tarkastettu riittävän usein. Tehtävä on vastuullinen ja vaatisi häiriötöntä työskentelyä, mutta työnantaja edellyttää, että toiminta tehdään aktiivityöajalla. Henkilöstö on ehdottanut, että tarkastuksia voisi tehdä korvausta vastaan vapaapäivinä, mutta ratkaisu ei sopinut työnantajalle.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen työhyvinvointiongelmista on uutisoitu mediassa aiemmin tänä keväänä. Keski-Uudenmaan palomiesyhdistyksen edustaja kertoo, että hyvinvointialueen työhyvinvointikyselyjen huonoimmat tulokset ovat pelastuslaitoksella ja suunta on ollut laskeva jo useita vuosia peräkkäin.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
