Helsingin Konalassa vietettiin uuden pelastusaseman avajaisia 19. tammikuuta. Uudella asemalla on pelastusyksikkö, perustason ensihoitoyksikkö sekä CBRNE-erikoisyksikkö. Asemalla on siis erikoisosaamista toimia kemiallisten, biologisten ja radioaktiivisten aineiden aiheuttamissa tilanteissa sekä ydin- ja räjähdeonnettomuuksissa.
Aiemmin CBRNE-yksikkö toimi Herttoniemessä.
– Herttoniemen asemalla on erityisosaamisalueita jo aivan riittävästi. Uskon, että tällä muutoksella saamme nostettua vaarallisten aineiden tehtävien osaamistasoa ja tarjoamiamme palveluita kaupunkilaisille sekä viranomaisyhteistyötahoille, pelastuskomentaja Jani Pitkänen sanoi avajaispuheessaan.
Palopäällikkö Toni Sohkasen mukaan Konalan miehistö on syksyn aikana valmistautunut erityisesti CBRNE:hen painottuvilla koulutuksilla. Lisäksi erikoisosaamista ylläpidetään vuosittain erillisten suunnitelmien mukaan.
– Pelastussukellusohjeen mukainen vähimmäisvaatimus ylläpitää osaamista jossain määrin, mutta ei sinällään mahdollista kehittymistä. Se vaatii paljon enemmän, Sohkanen sanoo.
Puhdas paloasema -malli ei yksin riitä
Kentän ääntä kuunnellaan aktiivisesti osana pelastusasemien kehitystyötä.
– Henkilöstö on saanut olla mukana työssä ja vaikuttaa. Se, että osallistetaan ja on mahdollisuus osallistua, ne ovat kaksi tärkeintä asiaa. Käyttäjän näkemys on todella tärkeä, Sohkanen kertoo.
Konalan pelastusaseman toiminta ja rakenteet on suunniteltu puhdas paloasema -mallin mukaisesti niin, että likaiset varusteet ja kalusto huolletaan erillään puhtaista. Tilat on suunniteltu niin, että puhtaalle puolelle ei pääse haitallisia partikkeleita.
Puhdas paloasema -mallia on pyritty jo aiemmin huomioimaan esimerkiksi linjasaneerausten yhteydessä, mutta tilat eivät aina palvele sitä parhaalla mahdollisella tavalla, kun rakennuskanta on jo valmiiksi vanhaa ja erilaisten periaatteiden mukaan luotua.
Sohkanen kiittelee, että ymmärrys terveysturvallisuudesta paranee koko ajan.
– Ymmärretään, että vaikka on ollut alalla 30 vuotta ja altistunut mahdollisesti haitta-aineille, ei ole vielä myöhäistä toimia. Hyvin toteutetulla toiminnalla voidaan ainakin välttää lisäaltistumien, jolloin pelastetaan ainakin se, mitä vielä pelastettavissa on.
Puhdas paloasema -malli on osa terveysturvallisuutta, mutta yksinään se ei vielä riitä. Helsingin pelastuslaitokselta odotetaan tällä hetkellä panostusta erityisesti altistusten jälkeiseen biomonitorointiin. Altistumisten määrittelyssä on puutteita, eikä biometrisiä testejä tällä hetkellä tehdä.
– Altistumista ei ole edes toistaiseksi määritelty. On ehkä uutta ajattelua, että jos suojaustoimet tai protokolla pettää, niin ollaan altistuttu. Selkeä ohjeistus puuttuu vielä kokonaan, mutta sitä ollaan nyt luomassa, Helsingin palohenkilöstön pääluottamusmies Jari Aalto kommentoi viime vuoden lopulla.
Konalan pelastusasema on osa toimintavalmiuden parantamista
Konalan asema sijaitsee aivan Kehä 1:n kupeessa. Sijainti on mietitty tarkkaan niin, että se lyhentää avunsaantiaikaa ja parantaa myös yhteistyötä muiden pelastuslaitosten kanssa.
Toimintavalmiuden parantaminen liittyy Etelä-Suomen aluehallintoviraston vuonna 2019 asettamaan uhkasakkoon. Pitkäsen mukaan kymmenen vuoden aikana on tarkoitus rakentaa neljä täysimittaista pelastusasemaa ja kahdesta kolmeen kevytasemaa.
Toimintavalmiutta on kehitetty aikataulupaineen vuoksi kärkiyksikkömallin kautta. Kärkiyksiköihin kuuluu vuokrattavia kevytasemia ja pienempiä ajoneuvoja. Niitä voidaan perustaa huomattavasti nopeammalla aikataululla kuin täysimittaisia pelastusasemia.
Konalassa lanseerattiin kärkiyksikköasema pari vuotta sitten, ja uuden aseman myötä se siirtyy Tapanilaan kevään aikana. Toinen kärkiyksikkö toimii tällä hetkellä Kontulassa, jonne rakennetaan seuraavaksi uusi pelastusasema.
Teksti: Maarit Krok
