Pelastusylijohtaja ennakoi pelastustoimen palveluihin kohdistuvia säästöjä.
Pelastustoimen uudistushankkeessa on sama tavoite kuin sote-uudistuksessa: tulevien vuosien kustannuksien nousua pitää pystyä taittamaan. Tavoitteena on toimintamenojen vuosittainen 0,9 prosentin kasvu, kun nyt menot ovat kasvaneet 1,8 prosenttia vuosittain.
Käytännössä kasvun leikkaaminen tarkoittaa, että jostain pitää säästää.
Sisäministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja Esko Koskinen sanoo, että säästöjen löytyminen 18 pelastuslaitoksen mallissa on hankalaa, koska rakennetta ei kovin paljon muuteta.
– Jollain aikavälillä olen huolissani että jos rahat jakaantuvat epätasaisesti ja tulee kovia leikkauksia, niin se on aika haasteellista, Koskinen totesi keskiviikkona pitämässään verkkoluennossa.
– En haluaisi nähdä tilannetta että säästämistä vedettäisiin palvelutuotannosta eli kansalaisrajapinnasta pois. Tämä tulee olemaan lähivuosina iso juttu, nämä pelot ovat aiheellisia, Koskinen jatkoi.
Pelastustoimen ja ensihoidon järjestäminen viidellä alueella olisi Koskisen mielestä antanut ”aika paljon enemmän hallintoon ja järjestämiseen liittyviä mahdollisuuksia”.
Koskinen vastasi verkkoluennollaan yleisön kysymyksiin pelastustoimen uudistuksesta. Usea kysymys koski Uudenmaan pelastuslaitosta: tulee vai ei. Esimerkiksi Helsingissä päättäjillä on myös edelleen toiveita säilyttää pääkaupungin oma laitos.
– Ei ole tehty ratkaisuja vielä. Oma käsitykseni on, että kun mennään maakuntiin, niin mennään maakuntien mukaan. En näe järkeviä mahdollisuuksia säilyttää osassa maassa kuntapohjaisia ratkaisuja. Se on lainsäädännöllisesti ja rahoituksen kannalta hankalaa, Koskinen päätteli.
Hän myös muistutti, että koska HUSia ei pilkottaisi, Uudenmaan pelastuslaitokset toimisivat ilman ensihoitoa.
– Ja se olisi iso muutos.
Massiivisen Uudenmaan pelastuslaitoksen on sanottu tulevaisuudessa dominoivan Suomen pelastustoimea. Koskinen näkee kuitenkin siinä monia mahdollisuuksia: Sisäministeriö ja pelastuslaitos voivat jakaa työtehtäviä ja Uudellemaalle voidaan keskittää joitain valtakunnallisia tehtäviä.
– Meillä on mahdollisuus osoittaa, minkä tyyppinen kehitys olisi mahdollista tällaisessa suuressa pelastuslaitoksessa.
Helsingin pelastuskoulun osalta Koskinen arvioi, että todennäköisempää on, että koulutus tulevaisuudessa toteutetaan Pelastusopiston alueellisena koulutuksena.
– Oma toiveeni että tavalla tai toisella olisi mahdollisuus säilyttää koulutus etelässäkin.
Katso koko verkkoluento SPPL:n Youtube-sivulta.
Kuva: Turvallinen Suomi -seminaarista Helsingistä toukokuulta 2016.
