Koulutusuudistuksessa katse tulevaisuuteen – ”Onko pelastusalan ammateilla vetovoimaa myös jatkossa?”

Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusuudistusta pohjustava hanke on päässyt hyvään vauhtiin alkuvuoden aikana. Valmistelua tehdään avoimesti ja pelastusalan henkilöstöä kuunnellen, kertoo projektipäällikkö Susanna Sankala.

Pitkään odotustilassa ollut koulutuksen kokonaisuudistus sai lähtölaukauksen viime vuoden lopulla, kun sisäministeriö asetti kaksivuotisen hankkeen valmistelemaan pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutusjärjestelmän muutoksia.

Hankkeessa selvitetään toimialojen tulevaisuuden henkilöstö- ja osaamistarpeet sekä toimintaympäristön asettamat vaatimukset. Tämän jälkeen seuraa esitys tutkinto- ja täydennyskoulutuksen uudistuksista.

– Tulemme esittämään vaihtoehtoja, joiden pohjalta päättäjät voivat tehdä ratkaisut koulutuksen järjestämisestä. Mitään lopputulosta ei ole vielä päätetty, vaan nyt tuotetaan avoimesti tietoa päätöksenteon tueksi, projektipäällikkö Susanna Sankala kertoo.

Koulutuksen yksityiskohtaiseen sisältöön, kuten yksittäisiin kurssisisältöihin, ei oteta hankkeessa kantaa. Katse on ”isossa kuvassa” eli koulutuksen rakenteissa.

Esitys koulutuksen vaihtoehdoista valmistuu syksyllä 2022. Mahdollisia uudistuksen vaatimia lakimuutoksia tarkastellaan omana lainsäädäntöhankkeenaan.

Koulutusjärjestelmän käytännön rakentamista tehdään vuosina 2023–2024. Opiskelijat aloittavat opintonsa uudessa järjestelmässä vuonna 2025.

Ensihoidosta tulossa STM:n selvitys

Valmistelussa hyödynnetään kolme vuotta sitten julkaistun pelastusalan koulutuksen kehittämishankkeen loppuraporttia ja siitä annettuja lausuntoja sekä ministeriössä käynnissä olevan pelastustoimen ja siviilivalmiuden suorituskykyhankkeen tuotoksia.

Suorituskykyhankkeessa muun muassa työstetään pelastustoimen suorituskykyvaatimuksia valtakunnalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle. Suorituskyvyn yhtenä elementtinä on henkilöstön osaaminen.

– Saamme suorituskykyhankkeesta näkemystä siihen, mitä osaamista pelastusalalla tulee tulevaisuudessa olla, Sankala sanoo.

Valmistelun aikana käsittelyyn tulee joukko eri laajuisia kokonaisuuksia, kuten palomiesten ensihoitopätevyys, täydennyskoulutusvelvoite, ruotsinkielinen tutkintokoulutus sekä jatko-opintomahdollisuudet pelastusalan tutkinnoista eteenpäin.

Ensihoidon kokonaisuus on yksi tärkeimmistä ratkaistavista asioista, Sankala arvioi.

– Sosiaali- ja terveysministeriössä on työn alla tilannekuvaselvitys ensihoidon ja ensivasteen tämän hetken palvelutuotannosta ja siitä, millaisia kehityssuuntia tulevaisuudelle tunnistetaan. Saamme tästä STM:n työstä tärkeää syötettä omaan valmisteluumme.

Pelastusalalla odotetaan uudistusta kovasti, on Sankala huomannut.

– Kaikki toimijat ovat erittäin motivoituneita löytämään alalle parhaan mahdollisen ratkaisun. Uudistukseen liittyvät toiveet vaihtelevat, mutta yhteistä kaikille on, että hankkeelta halutaan konkretiaa.

Houkutteleva koulutus tärkeä vetovoimatekijä

Valmistelussa yhtenä periaatteena on, että oli koulutusjärjestelmä jatkossa mikä tahansa, järjestelmän on syytä uudistuksen jälkeenkin taipua tulevaisuuden haasteisiin.

– Koulutuksen on kehityttävä ajan mukana. Sen tulee mahdollistaa uutta, ei rajoittaa, Sankala sanoo.

Uudistamalla koulutusta pelastusala huolehtii työpaikkojensa houkuttelevuudesta. Kilpailu osaajista muiden alojen kanssa tulee todennäköisesti tiukentumaan.

– Koulutuksen tulee olla kiinnostava opiskeluja suunnittelevien nuorten mielestä. Onko pelastusalan ammateilla vetovoimaa myös jatkossa? Onko esteitä, joita poistamalla alalle hakeutuisi osaajia entistä monipuolisemmilla taustoilla?

Tämän ja ensi vuoden aikana hankkeessa tehdään valtakunnallinen selvitys pelastushenkilöstön urapoluista sekä urapolkumallinnus.

– Selvitämme, mikä on henkilöstön urapolkujen tilanne pelastuslaitoksissa tällä hetkellä ja millaisia työuria voisi jatkossa olla.

Koulutusuudistus tehdään yhdessä

Koulutusuudistushanke etenee tiiviissä vuorovaikutuksessa pelastus- ja hätäkeskusalojen toimijoiden kanssa. Hankkeen ohjausryhmässä on laaja edustus eri ministeriöistä, oppilaitoksista, työnantajista ja henkilöstöjärjestöistä. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin edustajana työryhmässä on järjestön johtaja Kim Nikula ja hänen varajäsenenään Hätäkeskusammattilaisten liitto HALin puheenjohtaja Kaarina Salomaa.

Valmistelusta halutaan viestiä avoimesti, projektipäällikkö Sankala kertoo. Ajatusten vaihtoa tehdään webinaareissa, työpajoissa ja sosiaalisessa mediassa, kuten Twitterissä.

– Teemme koulutusuudistusta yhdessä. Käsillä on yksi pelastusalan suurimmista muutoksista. Saamme parhaan tuloksen, kun kaikki asiaan liittyvät tahot osallistuvat työhön ja tuovat esiin omia näkemyksiään.

Sankala rohkaisee pelastusalan operatiivista henkilöstöä seuraamaan hankkeen viestintää ja osallistumaan keskusteluun.

– Ottakaa yhteyttä asiaa valmisteleviin henkilöihin somessa, sähköpostilla tai puhelimella, mikä tapa teille vain on toimivin.

 

Lue lisää aiheesta:

 

Arkistokuva: Ossi Pietiläinen.