Petosella vietetään monen asian juhlavuotta.
Pelastusopisto kunnioittaa useilla tavoilla satavuotiasta itsenäistä Suomea. Lokakuussa oppilaitos järjesti Aku Louhimiehen ohjaaman Tuntematon Sotilas -elokuvan ennakkonäytöksen kutsuvieraille. Itsenäisyyspäivän 6.12. aamuna opiston opiskelijoita ja henkilökuntaa osallistuu Kuopion Sankaripuiston sankarihautojen kunniavartioon, jossa haudan kohdalla seisoo saman ikäinen henkilö, kuin sodassa Suomen puolesta rintamalla taistellut oli kuollessaan.
Suomen lisäksi tämä vuosi on merkkivuosi myös Pelastusopistolle itselleen. Palomieskoulutus käynnistyi Kuopion Petosella 25 vuotta sitten.
Myös Pelastusopistolla järjestetyllä hätäkeskuspäivystäjien koulutuksella on juhlavuosi: ensimmäinen päivystäjäkurssi toteutettiin 20 vuotta sitten.
Opiston yhteydessä toimiva Kriisihallintakeskus CMC Finland täyttää sekin pyöreitä, 10 vuotta.
Neljäskin juhlija löytyy: Pelastusopiston oppilasyhdistyksen toiminta käynnistyi heti oppilaitoksen ensimmäisenä vuonna, joten opiskelijatoiminnalle tulee myös mittariin 25 vuotta.
Juhlavuosien kunniaksi Pelastusopistolla järjestettiin 21. marraskuuta juhlaseminaari, jossa otettiin pikakatsaus menneisiin vuosiin sekä nykyhetkeen ja ennakoitiin tulevaisuutta.
Seminaarin teemana oli ”Yhdessä”. Yhteistyön merkitys korostui varsinkin sisäministeri Paula Risikon (kok) videotervehdyksessä ja Pelastusopiston rehtori Mervi Parviaisen avauspuheessa.
– Pelastusopisto on aina tehnyt hyvää yhteistyötä työelämän ja muiden oppilaitosten kanssa, Risikko kiitteli.
Muuttuva toimintaympäristö haastaa sisäisen turvallisuuden viranomaisia ja samalla niiden koulutusorganisaatioita, myös pelastustoimea ja Pelastusopistoa.
– Joudumme sellaisten uhkien eteen, joita ei vielä tiedetä. Niistä kuitenkin selviämme yhdessä, valoi Risikko tulevaisuudenuskoa.
Pelastusopiston perustaminen Kuopioon 1992 oli usean toimijan yhteistyötä, Parviainen muistutti.
– Moni on ottanut siitä kunniaa, mutta Kuopioon tulo ei ollut yksittäisten ihmisten ansiota, vaan lopputulokseen vaikutti usea taho. Kuopion kaupungin panos oli merkittävä. Myöhemminkin maakuntaliitto ja kaupunki ovat nähneet, että Pelastusopiston tukeminen on hyväksi sekä Pohjois-Savolle että Suomelle, Parviainen sanoi.
Syksyllä aloittanut hätäkeskuspäivystäjäkurssi 30 opiskelemassa
kartan käyttöä hätäkeskustietojärjestelmästä. Opiskelijat ovat vielä
siviilivaatteissaan. Viralliset kurssiasut on tilattu, toimitusta odotellaan.
Pelastusopisto kouluttaa edelleen pelastajia, alipäällystöä ja päällystöä, mutta neljännesvuosisadan takaiseen nähden suunnitelmallisemmin ja monimuotoisemmin.
Alipäällystökursseilla siirryttiin neljä vuotta sitten tiukasta lähiopetusmallista itsenäisen opiskelun suuntaan. Etäopiskelumahdollisuus on helpottanut monen palomiehen AP-kurssille lähtöä.
Palopäällystön amk-tutkinnon voi suorittaa päivä- tai monimuoto-opiskeluna. Tutkinnossa siirryttiin tänä syksynä malliin, jossa vastuu koulutuksesta on Poliisiammattikorkeakoululla, mutta opetus on edelleen Pelastusopistolla.
Seuraavaksi edessä on koko pelastusalan koulutuksen uudistus. Sisäministeriö käynnisti keväällä hankkeen arvioimaan koulutuksen muutostarpeita. Hankkeelta odotetaan helmikuuhun mennessä esityksiä tutkintojärjestelmän kehittämisestä sekä siitä, miten pelastajatutkinnon suorittaneet saisivat jatkossa myös kelpoisuuden terveydenhuollon ammattihenkilöksi ensihoidossa (lue näköislehden juttu koulutusuudistuksesta: Aika on kypsä koulutusremontille).
Rehtori Parviainen alleviivasi juhlaseminaarissa kehittämishankkeen tärkeyttä:
– Nyt on hetki tehdä isojakin linjauksia. Pelastustoimen täytyy olla koulutuksessa samassa tasossa yhteistyöviranomaisten kanssa. Pitää olla uskallusta katsoa vuosien päähän. Toista tilaisuutta koulutuksen uudistamiselle ei lähiaikoina ole luvassa, Parviainen patisti.
Koulutusuudistuksen lisäksikin Pelastusopistolla on edessä isoja muutoksia maakuntauudistuksen myötä. Opistolle siirtyy aluehallintovirastoilta alueellisten maanpuolustuskurssien toteuttaminen sekä uusia varautumisen koulutuksia.
Kaikesta myllerryksestä ja paineista huolimatta oppilaitos on saavuttanut tavoitteensa, Parviainen korosti:
– Arki on pyörinyt ja opetus toiminut. Tästä annan kiitoksen henkilökunnalle.
Hätäkeskuspäivystäjien koulutus annettiin Pelastusopiston järjestettäväksi pian oppilaitoksen perustamisen jälkeen. Ensimmäinen päivystäjäkurssi aloitti opintonsa 1997, samoihin aikoihin kun maahan perustettiin ensimmäiset kokeiluhätäkeskukset.
Päivystäjäkoulutus on valtakunnallisestikin erityislaatuista – siinä kun kouluttaudutaan yhdelle ainoalle työnantajalle, yhteen työtehtävään. Tästä seikasta sekä hätäkeskusuudistuksista on aiheutunut vuosien varrella lukuisia kertoja päänvaivaa, kun koulutettavien määrän ja avoimien virkojen määrän välillä on yritetty tasapainoilla.
Tähän mennessä toteutetusta 30 kurssista 20 on toteutettu Pelastusopistolla ja kymmenen alueellisina kursseina Helsingissä, Keravalla, Porissa ja Tampereella.
Jatkossa tavoitteeksi on esitetty kahta vuosittain käynnistyvää päivystäjäkurssia. Ainakin ensi vuoden osalta tavoite on toteutumassa. Kurssi 31 aloittaa tammikuussa Kuopiossa ja kurssi 32 elokuussa Vaasassa. Kummallekin otetaan tämän hetken tiedon mukaan 16 opiskelijaa.
– Vaasan kurssi on kaksikielinen kurssi, jossa ruotsin kieltä on painotettu opetuksessa ja harjoituksissa. Kurssin valintaperusteisiin tulee poikkeavasti sekä suomen että ruotsin kielen osaaminen karsivaksi tekijäksi. Opiskelemaan valittavilla tulee olla hyvä taito kummassakin kielessä, kertoi hätäkeskuspäivystäjien koulutuksen tiiminvetäjä, opettaja Toni Alatalo.
Päivystäjäkoulutuksella on edessään muitakin muutoksia ensi vuonna. ERICA-tietojärjestelmä on tulossa päivystäjien käyttöön, joten myös kursseilla siirrytään uuteen ohjelmistoon.
Uusi opetussuunnitelma tulee käyttöön tammikuussa kurssilla 31. Koulutus on edelleen 90 opintopisteen mittainen, mutta opinnot on jaoteltu aiempaa laajempiin kokonaisuuksiin. Perusopintoja suoritetaan 16 opintopistettä ja ammattiopintoja 74 opintopistettä.
