Onko toimintavalmiusaikakeskustelussa takana paloasemaverkon alasajo, pohtii paloesimies Jari Larikka kirjoituksessaan.
Helsingin kaupungin kipuilu Etelä-Suomen aluehallintoviraston vaateella noudattaa kuuden minuutin toimintavalmiutta muun Suomen kanssa yhtenäisesti, saa mielestäni kohtuuttomasti palstatilaa. Yle uutisoi jo toistamiseen tästä Helsingin paikallisesta ongelmasta pääuutislähetyksessään.
Helsingin pelastuskomentaja Jani Pitkäsen mukaan kuuden minuutin toimintavalmiusaikaa pitäisi pidentää jopa kymmeneen minuuttiin. Hänen mielestään kuusi minuuttia on hihasta ravistettu, eikä toimi Helsingissä. Hän itse ravisti omasta hihastaan kymmenen minuuttia, koska se mahtuu paremmin vuosibudjettiin.
Ihmettelen tuota toimintavalmiuden pidentämisen vaadetta. Sille etsitään katetta tutkimuksesta, joka väittää, että tuolla lisätyllä neljällä minuutilla ei ole väliä. Tosiasiassa tässä kaupataan suomalaisten turvallisuutta mielikuvalla, joka ei ole tosi. Asioiden arvottaminen ja minuuttien lisääminen toimintavalmiuteen työpöydän takaa on helppoa – käytäntö on jotain ihan muuta.
On myös muistettava, että palokuntien työnkuva on paljon muutakin kuin tulipaloja. Se, että tulipaloon voidaan jälkikäteen ajateltuna mennä muutama minuutti myöhemmin, ei toimi samalla tavalla esimerkiksi liikenneonnettomuuden uhrille.
Toimintavalmiusajan pidentämisellä kuudesta kymmeneen minuuttiin on myös suuri merkitys koko Suomelle. Se että Helsinki säästäisi investoinneissa, on pikku juttu kokonaisuuden kannalta asiaa tarkasteltuna. Toinen, suuremman merkityksen asia on se, että muualta Suomesta häviäisi koko joukko pelastusasemia, koska niitä ei enää laskennallisesti tarvita.
Toki voidaan myös miettiä, onko koko julkisessa keskustelussa takana paloasemaverkon alasajo, eikä Helsingin pelastuslaitoksen vaje paloasemaverkossa.
Kovimman kolauksen kokisi vapaaehtoisten palokuntien paloasemaverkosto. Toimintavalmiusajan pidentäminen kymmeneen minuuttiin harventaisi tätä verkostoa kovalla kädellä. Samoin kävisi myös takuuvarmasti vakinaiselle asemaverkolle. Esimerkiksi Kouvolasta häviäisi varmuudella Kuusankosken paloasema, joka pelastui kymmenen vuotta sitten juurikin tuon kuuden minuutin toimintavalmiusvaateen ansiosta.
Tämä puolestaan tarkoittaa varmuudella kuolonuhreja, kasvavia omaisuusvahinkoja sekä suomalaisten turvallisuuden tunteen romuttamista.
Mikäli toimintavalmiusaikaa kasvatetaan kymmeneen minuuttiin, tarkoittaa se siis palo- ja pelastusasemaverkon alasajoa. Tämä puolestaan tarkoittaa varmuudella kuolonuhreja, kasvavia omaisuusvahinkoja sekä suomalaisten turvallisuuden tunteen romuttamista.
Suomessa on pitkät perinteet sille, että toimintavalmius ja toimintakyky vastaavat uhkiin, jotka ovat nähtävissä hälytysalueella. Kaupungit ja kunnat ovat tehneet palvelusopimuksen pelastuslaitoksen kanssa kuntalaisten parhaaksi.
Toimintavalmiusajan kasvattaminen ei lisää turvallisuutta, vaan päinvastoin. Sen tietää jokainen, joka apua on joutunut odottamaan. Sen tietää myös jokainen ruohonjuuritasolla työskentelevä pelastusalan ammattilainen.
Herrat, älkää siis romuttako kaikkea sitä, mitä on saatu rakennettua vuosikymmenten aikoina. Älkää myykö turvallisuutta – sen uudelleen rakentaminen tulee liian kalliiksi.
Jari Larikka
paloesimies
Kymenlaakson pelastuslaitos
