Pelastusopisto järjesti tällä viikolla merkittävän kansainvälisen pelastustoiminnan harjoituksen Jämijärvellä. Harjoituksessa testattiin kansainvälisiin tehtäviin valmistautuvan maastopalomuodostelman toimintaa.
Satakunnan Jämijärvellä toteutettava harjoitus pyrki olemaan mahdollisimman todentuntuinen. Harjoitus alkoi maanantaina 13. toukokuuta henkilöstön hälytyksellä ja tehtävän suunnittelulla. Pelastuslaitosten yksiköt lähtivät matkaan aikaisin tiistaiaamuna. Tiistaina päivällä suoritettiin saattueajo Kangasalalta, kuvitteellinen rajan ylitys Hämeenkyrössä ja leirin perustaminen Jämijärvelle, jonka jälkeen osallistujat aloittivat tehtävien suorittamisen. Harjoitus päättyi torstaina 16.5, jolloin osastot lähtivät kotimatkalle.
Harjoitus oli ensimmäinen näin laaja kansainvälisen pelastustoiminnan harjoitus Suomessa. Se simuloi tilannetta, jossa muodostelma hälytetään apuun sammuttamaan isoja maastopaloja Baltiassa.
Pelastusopiston koulutussuunnittelija Tero Lähdesmäen mukaan Jämijärvi sopi paikaksi muun muassa siksi, että sinne oli Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitoksista kunnon siirtymä.
— Jos lähdemme tehtävälle Baltiaan tai Ruotsiin, ajamista tulee paljon. Letkassa ajamisessa on omat haasteensa ja tässä sitä tuli harjoiteltua.Satakunnassa oli myös tarjolla hyvän kokoinen leirialue.
Neljän vuorokauden ajalle ulottuvassa harjoituksessa painopiste oli koko paketin toimivuudessa, ei yksittäisissä tehtävissä.
— Tärkeintä oli saada ajettua kokonaisuus siitä, mitä kansainvälisillä tehtävillä oletettavasti oikeasti tapahtuu: kokoontuminen, ajo, tullitarkastukset, leirin perustaminen ja sieltä käsin tehtävien suorittaminen sekä purkaminen ja paluumatka, Lähdesmäki kertoo.
Koska oikeassa tehtävässä voi olla yllätyksiä, oli niitä suunniteltu myös harjoituksiin osallistuvia sammuttajia varten. Yhtä-äkkiä saattoi sattua tapaturma tai paikalle saapua ulkomainen median edustaja kysymään vaikeita kysymyksiä.
Kanttiini on tärkeä osa omavaraista leiriä.
Etelä-Karjalan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Tuomas Pylkkänen oli mukana harjoituksessa varmistamassa muun muassa leirin sisäistä tiedonkulkua.
Myös sauna kuuluu luonnollisesti suomalaisten leiriin.
Suomen maastopalomuodostelmaan kuuluu 250 henkilöä, joista suurin osa on Etelä-Savon, Etelä-Karjalan, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Kymenlaakson pelastuslaitosten pelastajia ja sopimushenkilöstöä. Muodostelmaan kuuluu myös asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Jämijärven harjoitukseen osallistui henkilöitä yhdeksältä pelastuslaitokselta, yhteensä 54 henkilöä.
Maastopalomuodostelman kehitystyötä on rahoittanut EU, ja se siirtyy lähiaikoina EU:n pelastuspalvelumekanismin valmiuteen. Valmiustilassa ollessaan muodostelma voidaan lähettää tehtäviin lähialueille, kuten Skandinavian ja Baltian maihin.
— Tavoite on olla lähtövalmiudessa 12 tunnissa, mutta käytännössä valmius toteutuu alle vuorokaudessa, kertoo palomestari Joni Mänttäri Etelä-Karjalan pelastuslaitokselta.
Kansainvälisen valmiuden edellytyksenä on, että muodostelma on omavarainen. Siksi se tuo mukanaan lähes kaiken tarvitsemansa, kuten ajoneuvot, sammutuskaluston, polttoaineet ja leirin, jossa asutaan ja josta käsin tehtäviä suoritetaan.
Muodostelma on aiemmin osallistunut kahdesti EU:n pelastuspalvelumekanismin valmiussiirtoon. Elo-syyskuussa 2023 suomalaiset sammuttivat maastopaloja Portugalissa ja elokuussa 2022 Kreikassa. Seuraava suunniteltu valmiussiirto suomalaisilla on Portugaliin tulevan elokuun aikana.
— EU:ssa luotiin valmiussiirron konsepti kaksi vuotta sitten. Kun etukäteen tiedetään, että maastopaloja lähes varmasti syttyy, Etelä-Eurooppaan siirretään valmiiksi kansainvälisiä joukkoja tukemaan paikallisia viranomaisia. Suomi on ollut toiminnassa mukana alusta asti. Saamme kansainvälisestä ympäristöstä oppia kotimaan toimintaamme, kertoo Lähdesmäki.
Harjoituksessa simuloitiin todellista maastopalotehtävää, mutta ilman tulta. Sammuttajat raivasivat palokujan ja kastelivat sen palon puoleisen maaston. Suomessa palokujaraivaus on harvinaista, mutta Välimeren maissa yleistä maastopalon sammutuksessa.
Maastopalomuodostelma on hyvä esimerkki pelastustoimen yhteistyöstä. Ytimen muodostavat viisi pelastuslaitosta Itä- ja Kaakkois-Suomesta. Jämijärven harjoitukseen osallistui henkilöstöä yhdeksältä pelastuslaitokselta.
Jämijärvelle tuotiin toinen Etelä-Savossa sijaitsevista Mörkö-sammutusmetsäkoneista. Kone otetaan mukaan kansainvälisille tehtäville, jos apua pyytänyt maa sitä tarvitsee oman kalustonsa tueksi.
Itä- ja Kaakkois-Suomen pelastuslaitosten maastopalomuodostelman lisäksi Pelastusopisto koordinoi pohjoisen Suomen pelastuslaitosten suurtehopumppausmuodostelmaa, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi laajoissa tulvatilanteissa. Muodostelmien tukena toimii kansainväliseen käyttöön suunniteltu teknisen avun tukitiimi. Muodostelmien strategisesta ohjauksesta ja kokonaiskoordinaatiosta vastaa sisäministeriö.
Maastopalomuodostelma käyttää pelastuslaitoksissa jo olevaa ajoneuvokalustoa, joita Jämijärvellä oli 22 kappaletta. EU-rahoituksen myötä kalustoa ja varusteita on täydennetty muun muassa henkilökohtaisilla suojavarusteilla ja mönkijöillä. Harjoitukseen osallistui myös Etelä-Savon pelastuslaitoksen metsäpalonsammutuskone Mörkö, joka on rakennettu metsäkoneen päälle.
Jämijärven harjoituksessa painottuivat kansainvälisiin tehtäviin liittyvät seikat, mutta maastopalomuodostelma on perustettu ensisijaisesti kotimaan tehtäviä varten.
Teksti ja kuvat: Mikko Terävä
