Megatrendit: uhkia vai uusia mahdollisuuksia?

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto SITRA julkaisi megatrendit, jotka vaikuttavat elämäämme 2020-luvulla. Poimimme viisi tulevaisuuskuvaa ja kysyimme pelastuksen ja ensihoidon toimijoilta: Mitä megatrendit merkitsevät ensilinjan auttajille?

 

Äärimmäiset sääolot yleistyvät

Keijo Kangastie
Pelastuspäällikkö
Etelä-Pohjanmaan
pelastuslaitos

– Havaittavissa on, että myrskyt ovat yleistyneet ja ne eivät ole samoina ajankohtina kuin aiemmin. Ruuhkatilannemallin käyttöönotto on tullut entistä useammin ja ei-kiireellisten tehtävien määrä kasvaa. Normaalien tulvien lisäksi ovat yleistyneet äkilliset ja voimakkaat rankkasateiden aiheuttamat tulvat.

– Leudoimpien talvien osalta järvien jäätilanne on entistä huonompi ja arvaamattomampi, mihin meidän on varauduttava soveltuvalla kalustolla, esimerkiksi hydrokoptereilla.

– Kesän 2018 kaksi isoa turvetuotantoalueen paloa perä jälkeen alueellamme laittoi koko pelastuslaitoksen henkilöstön ja kaluston koetukselle.

– Kyllä näiden kokemusten perusteella on pelastuslaitosten entistä enemmän varauduttava ennalta kalustollisesti ja koulutuksellisesti voimakkaimpien sääolosuhteiden vaihteluihin ja sen tuomiin tehtäviin.

 

Terveyshaasteet muuttuvat

Matti Suopajärvi
Ensihoitaja
Luottamusmies
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri

– Väestö ikääntyy ja vanhusväestön määrän kasvu tuntuu jatkossakin ensihoidon palvelussa. Kiireellisten tehtävien osuus vähenee ja työn painopiste siirtyy potilaan hoidon tarpeen ja sopivan hoitopaikan arviointiin.

– Kansalaiset uskaltavat ja osaavat ”tilata” ambulanssia, usein hyvinkin vähäisistä syistä. Toki asiaan vaikuttaa se, että päivystyspalvelut siirtyvät kauemmaksi ja ruuhkautuvat.

– Tehtäviä tulee kasvavassa määrin myös kotihoidolta ja hoitolaitoksista.

– Jos kehitystä ei hallita, yhä useammin ambulanssit ovat sidottuja hoidon arviointiin. Ongelmia tulee, kun yksiköitä on vähän, etäisyydet pitkiä ja tulee hälytys kiireelliselle tehtävälle.

– Erilaiset uudet mallit, kuten yhden ensihoitajan yksiköt ja ruuhkaa purkavat puhelinpalvelut, ratkaisevat ongelmaa osittain. Resurssien tehokas suuntaus on iso ja yhteinen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ongelma.

 

Tekoälysovellukset läpäisevät yhteiskunnan

Petri Lindh
Koulutuspäällikkö
Palopäällystöliitto

– Tekoälyn ja teknologian kehittyminen tulee romahduttamaan tehtävämäärää liikenneonnettomuuksissa ja useissa muissakin onnettomuuslajeissa. Pelastajien tarve ei poistu, mutta työ tulee muuttumaan. Avustava robotiikka, dronet, AR-lasit ja muut välineet tulevat helpottamaan työtä. Anturit tunnistavat ympäristötekijöitä kuten kaasuja, ja vaaralliset altisteet vähenevät.

– Kaikki tämä tekniikka auttaa myös ikääntyviä palomiehiä työssään.

– Eniten potentiaalia tekoälystä on onnettomuuksien ehkäisyssä: tilastot ja viranomaisdata yhdessä analytiikan kanssa mahdollistaa nykyistä tehokkaamman resurssien suuntaukseen. Tekoäly tunnistaa riskitekijöitä ja niiden riippuvuuksia paremmin kuin ihminen koskaan.

– Pelastusalan on tärkeää miettiä, mihin haluaisimme tekoälyn tulevaisuudessa pystyvän ja näin tuoda panoksemme kehitykseen.

 

Jatkuva osaamisen kehittäminen korostuu

Ilari Nokkanen
Oppilasyhdistyksen
puheenjohtaja

Pelastusopisto

– Pelastustoimi ja sen monimuotoinen tehtäväkenttä ovat jatkuvassa murroksessa.

– Näin opiskelijana on helppo omaksua pelastusalan tuoreimmat opit ja valmistumisen jälkeen tuoda ne työelämään, mutta varsinkin työelämässä pidempään olleilla oman osaamisen jatkuva kehittäminen korostuu.

– Pelastuslaitosten toimintaympäristö on muuttunut vuosien aikana todella paljon. Samalla riskienhallinnan ja onnettomuuksien ehkäisyn osuus pelastuslaitosten toiminnasta on kasvanut merkittävästi.

– Näin ollen myös täydennyskoulutusten merkitys korostuu; koskaan ei ole liian myöhäistä kehittää itseään ja oppia uutta.

– Uusien innovaatioiden ja keksintöjen jalkauttaminen juurikin näiden täydennyskoulutuksien kautta kehittää alaa ja auttaa sen työntekijöitä sopeutumaan muutoksiin.

 

Verkostot vs. kuplat

Jaakko Linko
Toiminnanjohtaja
Sopimuspalokuntien
liitto

– Tässä pelastusala on ollut varsinainen edelläkävijä… Samanmielisten kuplista on vuosikymmenten saatossa heitelty kärkeviäkin kannanottoja.

– Rakentamattomin keskustelujen kärkevyys on pelastusalalla jo laantunut, mutta kuplat ovat jääneet. Hieman erikoisiakin kilpailuasetelmia elää yhä alan järjestöjen välillä. Paikallistasolla taas ei ole tavatonta esimerkiksi yksittäisen sopimuspalokunnan kärsiminen sisäisestä kuppikuntaisuudesta.

– Kuplista huolimatta yhteisöllisyys on alallamme vahvaa. Sosiaalisissa verkostoissa, luottamuksen ja vastavuoroisuuden ilmapiirissä piilee vastavoima kuplille. Entistä enemmän uskon ja toivon verkostojemme laajenevan vanhojen rajapintojen yli. Tarvitsemme lisää vuorovaikutusta.

– Vuoropuhelun painopisteen siirtyminen kuplien väliltä henkilötason verkostoihin voi viedä alaakin eteenpäin.

 

Lue lisää megatrendeistä SITRAn julkaisusta Megatrendikortit 2020 (pdf).

Yläkuva: Istock.com/Henrik5000