Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ja työkyvyttömyyseläkkeet lisääntyvät huolestuttavasti. Esimies on yksi avainhenkilö mielenterveyden edistämisessä työpaikoilla.
Näillä viidellä johtamisen käytännöllä esimies voi edistää mielenterveyttä työssä. Samat käytännöt edistävät myös työn tuloksellisuutta ja tehokkuutta.
1. Ole läsnä
Kokemus läsnä olevasta esimiehestä vahvistaa työntekijöiden arvostuksen, työn merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Läsnäolon kokemus toteutuu kohtaamisissa, joissa työntekijä kokee tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Myös ei-kielellinen vuorovaikutus on tärkeää. Kannattelevassa vuorovaikutuksessa välittyy arvostus, hyväksyntä ja ratkaisukeskeisyys, sekä kiinnostus keskustelukumppanin ajatuksia ja tunteita kohtaan.
Hyväksy työntekijöiden erilaiset tavat olla vuorovaikutuksessa ja erilaiset tarpeet vuorovaikutuksen määrälle. Kysy työntekijöiltä, millaista tukea ja läsnäoloa he toivovat.
2. Tue mahdollisuutta työn hallintaan
Hallitse omaa työtäsi. Esimiehen työn kaoottisuus valuu helposti organisaatiossa alaspäin.
Kysy mitkä asiat työntekijät näkevät ydintehtävikseen ja keskustelkaa siitä, miten ne liittyvät koko organisaation toimintaan. Varmista keskustelun avulla, että jokainen työntekijä tietää oman työroolinsa ja vastuunsa rajat.
Kerro mitä odotat työntekijöiltä. Tilanne jossa työntekijä ei tiedä, mitä häneltä odotetaan, kuluttaa voimavaroja.
Mahdollista osallistuminen työtä koskevaan päätöksentekoon. Työntekijät ovat oman työnsä asiantuntijoita ja mahdollisuus osallistua päätöksentekoon vahvistaa työn hallinnan tunnetta.
3. Pyri oikeudenmukaiseen ja tasapuoliseen kohteluun
Pyri tekemään päätökset puolueettoman ja oikean tiedon perusteella. Päätökset koetaan oikeudenmukaisiksi, kun perustelut ovat ymmärrettäviä ja tiedossa. Päätöksenteon kriteereitä on hyvä myös käsitellä yhdessä.
Kohtele kaikkia samojen periaatteiden mukaisesti. Oikeudenmukaisuuden näkökulmasta on tärkeää, että päätökset eivät riipu henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten työntekijän miellyttävyydestä tai ”helppoudesta” esimiehen näkökulmasta.
Muuta tarvittaessa epäonnistuneita tai väärin tiedoin tehtyjä päätöksiä. Päätöksen perusteltu muuttaminen vahvistaa työntekijöiden kokemusta oikeudenmukaisuudesta.
Vaikka olisit esimiehenä tehnyt kaiken voitavan oikeudenmukaisuuden eteen, on mahdollista, että jotkut työntekijöistä kokevat tulleensa epäoikeudenmukaisesti kohdelluiksi. Rohkaise keskusteluun: Mikä tässä tuntuu epäoikeudenmukaiselta?
4. Palkitse ponnistelusta
Tilanne, jossa työntekijä kokee jatkuvasti ponnistelevansa suhteettomasti palkkioihin nähden johtaa helposti uupumiseen.
Nosta onnistumiset esille. Kiitä panostamisesta. Jokainen työntekijä, työkokemuksen pituudesta riippumatta, tarvitsee palautetta.
Tee alaistesi työtä näkyväksi arvostavalla puhetavalla muun organisaation suuntaan ja organisaation ulkopuolelle. Ole mallina arvostavasta ja kunnioittavasta puheesta ja suhtautumisesta.
Kun annat työntekijöille korjaavaa palautetta, tarkastele myös reunaehtoja, joissa työntekijä tekee työtään: resurssit, osaaminen ja esimiehen tuki. Anna palautetta myös tilanteista joissa on yritetty ja epäonnistuttu. Auta uusien reittien löytämisessä.
5. Nosta työn merkityksellisyys keskusteluun
Esimiehenä voit edistää kokemusta työn mielekkyydestä ja merkityksellisyydestä käynnistämällä ja ylläpitämällä yhteistä keskustelua.
Kiinnostu työntekijöiden arvoista. Käy keskustelua ja ole valmis miettimään, voiko työn sisältöä muokata työntekijän tavoitteiden ja tärkeänä pitämien arvojen suuntaiseksi, ottaen kuitenkin huomioon organisaation tavoitteet.
Lähde: Hyvän mielen työpaikka -sivusto
Hyvän mielen työpaikka -työkalupakki esimiesten käyttöön
Työterveyslaitos on tuottanut Hyvän mielen työpaikka -sivuston kaikkien esimiesten käyttöön. Sivusto esittelee keinoja vahvistaa mielenterveyttä johtamisella, tunnistaa mielenterveyden riskejä, käsitellä haastavia tilanteita työpaikalla ja tukea työntekijöitä.
– Mielenterveyden tukeminen työssä on sekä voimavarojen vahvistamista että epäkohtiin puuttumista, sanoo erityisasiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitoksesta.
Materiaali on osa sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän mielen työpaikka -hanketta. Sivusto löytyy osoitteesta www.ttl.fi/hyvanmielentyopaikka
