Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos selvittää, mitkä tekijät aiheuttavat psykososiaalista kuormitusta ensihoitotyössä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin syy pelastuslaitoksen sairauspoissaoloihin, mutta poissaoloja on paljon myös mielenterveydellisistä syistä.
– Mielenterveyssyistä johtuvat sairauspoissaolot ovat jonkin verran lisääntyneet ja niistä johtuvat poissaolopäivät ovat kolminkertaistuneet viimeisten vuosien aikana, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen palopäällikkö Tuukka Tuuli kertoo.
Tiedossa on, että uhka- ja väkivaltatilanteet, haastavat asiakastilanteet sekä ensihoitoon ohjautuvat mutta sinne kuulumattomat tehtävät aiheuttavat psykososiaalista kuormitusta ensihoitotyössä. Nyt kuormitustekijöiden kokonaisuutta halutaan selvittää tarkemmin ja tutkia, millaisiin tekijöihin työssä voi vaikuttaa.
– On myös paljon tekijöitä, joihin emme voi vaikuttaa. Keikkaympäristö on aina jonkin verran arvaamaton, työkyvyn ja hyvinvoinnin suunnittelija Sampsa Kautto sanoo.
Nyt toteutettava selvitys kohdennetaan alkuun päätoimisille ensihoitajille sekä palomiehille, jotka työskentelevät ensihoidossa. Tavoitteena on kuitenkin tuottaa malli kyselystä, jonka voi monistaa myös pelastustoimeenkin.
”Keikkaympäristö on aina jonkin verran arvaamaton.”
Kuormitustekijät ovat erilaisia eri alueilla
Länsi-Uudellamaalla hyvinvointia ja työn kuormitustekijöitä on tarkasteltu aiemmin muun muassa hyvinvointialueiden työhyvinvointitutkimuksella sekä Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen kautta. Niiden kautta on havaittu, että kuormitusta kyllä on, mutta tuloksista ei ole käynyt riittävän tarkasti ilmi, mistä ensihoitotyön kokonaiskuormitus muodostuu.
Pelastuslaitoksen omassa selvityksessä hyödynnetään samoja teemoja kuin aluehallintoviraston työn psykososiaaliset kuormitustekijät -kyselyssä: työn sisältöön, työhön järjestelyihin ja työn sosiaaliseen kuormitukseen liittyvät kuormitustekijät sekä terveyteen vaikuttava haitallinen työkuormitus.
Kyselyn laatimisessa on mukana ensihoitajia, hyvinvointialueen työhyvinvointi- ja työsuojeluasiantuntijoita sekä pelastuslaitoksen edustajia.
– Ensihoitajilta saamme tiedon siitä, mitä asioita pitäisi kysyä. On tärkeää, että meillä on suunnittelussa mukana ensihoitajia eri alueilta, sillä kuormitustekijät voivat olla hyvin erilaisia esimerkiksi Hangossa ja Espoossa, työkyvyn ja hyvinvoinnin suunnittelija Oona Hyvönen kuvaa.
Tietoisuus työn arjesta auttaa luomaan parempia toimintamalleja
Pelastuslaitos toteuttaa selvityksen keväällä 2024 ja pyrkii analysoimaan tulokset kesän aikana. Toimenpiteet suunnitellaan tulosten pohjalta, ja niiden osalta aikataulua on vielä mahdotonta sanoa.
– Tavoitteenamme on tuottaa tietoa siitä, miten ensihoitajat jaksavat ja mitä esihenkilöt tai pelastuslaitos organisaationa voisi tehdä paremmin tukeakseen työntekijää. Samalla tuotamme tietoa ensihoitajien kokemasta kuormituksesta myös työterveyshuollolle, jotta työterveyshuolto pystyisi tekemään entistä parempaa ennaltaehkäisevää työtä, Kautto sanoo.
”On tärkeää, että ensihoitajille tulisi kokemus kuulluksi tulemisesta sekä siitä, että heidän työtään arvostetaan ja halutaan tukea.”
Palopäällikkö Tuuli pitää tärkeänä, että selvityksen kautta pelastuslaitokselle saadaan yhteisesti tietoisuus siitä, mitä ensihoidon arki tänä päivänä on.
Haastateltavat ovat yhtä mieltä siitä, että psykososiaaliset kuormitustekijät ja mielenterveyden haasteet eivät ole enää samalla tavalla tabu kuin aiemmin. Avoimuus on lisääntynyt, ja se mahdollistaa myös uudenlaisten toimintamallien kehittämisen sekä työntekijöiden tukemisen aiempaa paremmin. Tällä hetkellä pelastuslaitoksella järjestetään esimerkiksi jälkipurkutilaisuuksia ja työntekijöillä on mahdollisuus hakeutua valtakunnallisiin posttraumatyöpajoihin.
– On tärkeää, että ensihoitajille tulisi kokemus kuulluksi tulemisesta sekä siitä, että heidän työtään arvostetaan ja halutaan tukea, Hyvönen sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: SPAL
