Pelastusalalla vahvistettiin 21 ammattitautitapausta vuosina 2016–2020. Näistä 16 todettiin palomiehillä ja 5 ensihoitajilla. Samaan aikaan ammattitautiepäilyiksi jäi 28 tapausta, joista 19 oli palomiehillä ja 9 ensihoitajilla. Tiedot ovat peräisin Työterveyslaitoksen työperäisten sairauksien rekisteristä.
Työ pelastustoimessa ja ensihoidossa on monin tavoin kuormittavaa, ja palomiehen työ kuuluu korkean syöpäriskin ammatteihin. Voisi kuvitella, että työperäisiä sairauksia diagnosoitaisiin enemmän kuin reilut neljä vuodessa. Miksi diagnoosia on niin vaikea saada?
Ensinnäkin lainsäädäntö määrittää ammattitaudiksi sairaudet, joiden aiheuttaja on todennäköisesti työssä oleva fysikaalinen, kemiallinen tai biologinen tekijä.
Toiseksi haasteena ovat monitekijäiset sairaudet, joiden kehittymiseen vaikuttavat työhön liittyvien tekijöiden lisäksi myös monet muut asiat. Monet tuki- ja liikuntaelinsairaudet, hengityselinsairaudet ja syövät ovat esimerkkejä sairauksista, joissa työperäisyyttä voi toisinaan olla vaikea osoittaa. Ammattitautilaki edellyttää, että työ on sairauden pääasiallinen aiheuttaja.
”Tällä hetkellä altistumista tulee vielä liikaa, mutta syöpätapauksia on vaikea todentaa ammattitaudeiksi.”
Työsuojeluvaltuutettu matti syrjä
Marko Lehtonen on ollut Keski-Suomen pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettuna kymmenen vuotta. Sinä aikana pelastuslaitoksella ei ole tullut yhtään ammattitautidiagnoosia, vaikka epäilyjä on vuosien saatossa ollut.
– Viime vuosina on panostettu ASA-rekisteriin ja biomonitorointiin. Se varmasti auttaa diagnosoinnissa ja altistumisen todentamisessa tulevaisuudessa, Lehtonen pohtii.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen työsuojeluvaltuutettu Matti Syrjä pitää tärkeänä, että pelastajat saadaan suojattua niin tulipalo-, huolto- kuin muissakin pelastustilanteissa niin hyvin, että altistumisia tulisi mahdollisimman vähän.
– Tällä hetkellä altistumista tulee vielä liikaa, mutta syöpätapauksia on vaikea todentaa ammattitaudeiksi, Syrjä sanoo.
Astmaepäilyt pelastajilla ovat tavallisia
Pelastusalan ammattitaudeista 75 prosenttia oli vuosina 2016–2020 palomiehillä todettuja asbestisairauksia. Ne ovat kuitenkin pääasiassa asbestiplakkitauteja, joilla ei ole merkittävää vaikutusta henkilön terveyteen. Vain kaksi tapauksista on muita asbestisairauksia.
Vuoden 2020 tilastoissa näkyy koronavirusepidemia. Pelastusalalla todettiin neljä koronaviruksen aiheuttamaa ammattitautia.
Työterveyslaitoksen mukaan muita pelastusalalla todettuja ammattitauteja ovat esimerkiksi sukeltajantauti sekä ammatti-ihottumat, mutta näitä on selvästi vähemmän. Ammattitautiepäilyjen joukossa on tyypillisesti ollut kosteusvaurioastmaa sekä erilaisia ihosairauksia.
Työsuojeluvaltuutetut kertovat, että astmaepäilyt ovat varsin tavallisia pelastusalan ammattilaisilla. Ammattitaudeiksi niitä ei kuitenkaan yleensä diagnosoida.
– Altisteita työssä on paljon. Osalla oireilu johtuu sisäilmaongelmista, osalla pölystä ja muista kemikaaleista. Astma on erityisen ongelmallinen pelastajan työssä, sillä se voi estää vaativissa tehtävissä työskentelyn, Lehtonen sanoo.
”Astma on erityisen ongelmallinen pelastajan työssä, sillä se voi estää vaativissa tehtävissä työskentelyn.”
työsuojeluvaltuutettu Marko Lehtonen
Myös tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat tyypillisiä pelastustoimen työntekijöillä, mutta hyvin harva niistä voidaan osoittaa ammattitaudiksi. Yläraajan jännetulehdus ja rannekanavaoireyhtymä kuuluvat ammattitautiluetteloon, mutta muissa tapauksissa edellytetään työstä aiheutuneen vamman olennaista pahenemista.
– Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat meillä merkittävin sairauslomien aiheuttaja. Teemme fyysistä työtä, jossa on jatkuvasti loukkaantumisriski. Tuki- ja liikuntaelimille on työssä paljon rasitteita, Syrjä toteaa.
Syrjä nostaa yhdeksi työturvallisuusriskiksi myös melun.
– Pelastustoimessa melualtistuminen on iso ongelma, emmekä pysty tällä hetkellä saamaan sammutuskypärään toimintaan täysin sopivia suojaimia. Aktiivisella vastamelusuojauksella pystyisimme kyllä saamaan jonkin verran melupiikkejä pois.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Pixabay
