Noin puolet pelastuslaitoksista on ottanut käyttöön kokonaispalkan. Vanhimmat sopimukset on laadittu kymmenisen vuotta sitten. Hyödyt on arvioitava paikallisista lähtökohdista.
Työnantajapuolelta on kuulunut tulkintoja, ettei kokonaispalkkasopimuksella voitaisi sopia sairausloma-ajan palkasta. Muutamalla kokonaispalkkaa käyttävällä pelastuslaitoksella työnantaja on päättänyt maksaa sairauslomalta palkan virka- ja työehtosopimuksen (HYVTES) mukaan.
– Seurauksena työntekijän palkka olisi sairausloman ajalta merkittävästi alempi kuin mitä kokonaispalkkasopimus määrittäisi, kertoo edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola SPALista.
Työnantajan yllättävä sopimusmuutosvaatimus synnytti SPALin jäsenistössä keskustelua kokonaispalkkasopimusten tulevaisuudesta ja erityisesti niiden taloudellisesta mielekkyydestä.
SPAL laati vuonna 2021 kattavan selvityksen kokonaispalkkasopimuksen sekä virka- ja työehtosopimuksen eroista vuosiansion muodostuksessa. SPAL on toimittanut selvityksen laajemman aineiston jäsenyhdistysten ja luottamusmiesten hyödynnettäväksi. SPAL avaa selvityksen ja laskelmien yksityiskohtia myös luottamusmiesten ja aktiivien koulutustilaisuuksissa sekä tarvittaessa paikallisissa jäseninfoissa. Tässä artikkelissa esitellään tiivistetysti keskeisimpiä tuloksia laskelmista.
Mitä kokonaispalkka tarkoittaa?
- Kokonaispalkasta voidaan sopia paikallisella virka- ja työehtosopimuksella, jos työaikamalli on vuorokausirytminen (42/24 h).
- Sopimuksessa työnantaja ja työntekijät sopivat, että työaikakorvaukset -kuten ilta-, yö-, lauantai-, aatto-, arkipyhä- ja sunnuntaikorvaukset – maksetaan kiinteänä eränä varsinaisen palkan päälle. Kuukausipalkka koostuu tällöin varsinaisesta palkasta – tehtäväkohtainen palkka, henkilökohtainen lisä, ammattialalisä ja mahdolliset muut lisät – ja varsinaisesta palkasta laskettavasta kokonaiskorvauksesta. Yleisin paikallisesti sovittu kokonaiskorvaus on 41 prosenttia.
- Kun käytössä on kokonaispalkka, varsinainen palkka maksetaan korvausprosentilla korotettuna työvuoroista riippumatta jokaiselta kuukaudelta sekä myös vuosiloman ajalta ja useimmiten myös sairauslomalta. Toisinaan kokonaispalkkaa maksetaan erikseen sovitun mukaisesti myös eräiltä muilta työ- ja vapaajaksoilta.
Mitä SPALin selvityksessä tarkasteltiin?
- Vertailu kokonaispalkan ja HYVTESin välillä tehtiin merkitsemällä vuosikalenteriin jokaisen neljän vuoron jokainen työvuoro kuuden vuoden ajalta (2022–2027).
- Työvuorojen oletettiin etenevän säännöllisellä 1 + 3 -rytmityksellä.
- Laskelmissa huomioitiin kaikkien vuorokautisen työvuoron kellonaikojen, viikonpäivien, juhlapyhien ja arkipyhien palkkavaikutukset. Vuosilomien osalta laskelmista tehtiin versiot täydellä tai lyhyemmällä lomaoikeudella sekä versio ilman lomapäiviä. Lisäksi tarkasteltiin sairauslomien vaikutusta palkanmuodostukseen.
Työaikakorvauksen vertailu kokonaispalkkasopimuksen ja HYVTESin välillä
Laskelmat osoittavat, että virka- ja työehtosopimuksen mukaisessa palkanmuodostuksessa esiintyy suurta vuotuista vaihtelua. HYVTESin laskettu työaikakorvausten kokonaisprosentti saattaa vaihdella jopa kuusi prosenttiyksikköä eri vuosien välillä. Vuosiansiossa tämä tarkoittaa jopa neljää prosenttia. Vaihtelutekijöitä ovat muun muassa vuotuinen sunnuntaikorvauksiin oikeuttavien vuorojen lukumäärä, vuotuinen arkipyhien lukumäärä sekä vuosilomien ajankohta.
Vuosittaisista vaihteluista johtuen laskelmat eivät anna tarkkaa tietoa siitä, mikä on HYVTESin työaikakorvausten prosenttiluku suhteutettuna 41 prosentin kokonaispalkkasopimuksiin. Keskiarvoja voi kuitenkin esittää. Seuraavissa esimerkeissä palkkoina on käytetty valtakunnallisesti laskettuja keskiarvopalkkoja.
Mikäli lomia ei huomioida, eri vuorojen kuuden vuoden keskiarvo on HYVTESin mukaan 44,6 prosenttia. Vuorojen välillä kuuden vuoden keskiarvo vaihtelee 43,6 prosentista 45,5 prosenttiin. Todennäköisesti lähes kahden prosenttiyksikön ero tasoittuisi, jos vertailuvuosien määrä olisi isompi.
Kokonaispalkkasopimuksessa (41 %) palomies menettäisi noin 1 000 euroa, paloesimies 1 250 euroa ja palomestari noin 1 500 euroa vuodessa.
Lomat huomioiden palkkaero tasoittuu. Täyden 38 päivän vuosiloman (13 työvuoroa) ansainneiden eri vuorojen kuuden vuoden keskiarvo on 43,3–44,2 prosenttia. Vuosivaihtelut huomioiden varovaisena ja suuruudeltaan maltillisena keskiarvona voidaan pitää 43,5 prosenttia.
Kokonaispalkkasopimuksessa (41 %) palomies menettäisi noin 720 euroa, paloesimies noin 870 euroa ja palomestari noin 1 050 euroa vuodessa.
Täyttä vuosilomakertymää pienemmät lomakertymät pääsääntöisesti nostavat HYVTESin mukaista kokonaisprosenttia. Vastaavasti sairauslomat pääsääntöisesti laskevat HYVTESin mukaista kokonaisprosenttia. Pelastustoimen henkilöstön keskimääräinen sairauspoissaolo on noin 15 päivää vuodessa. Tämä huomioiden HYVTESin perusteella laskettu palkka ylittää 41 prosentin kokonaiskorvauksen.
Täyden vuosiloman ansainneen ja 15 päivää vuodessa sairastavan kuuden vuoden keskiarvo on HYVTESin mukaan 42,4 prosenttia.
Kokonaispalkkasopimuksessa (41 %) palomies menettäisi noin 400 euroa, paloesimies noin 490 euroa ja palomestari noin 590 euroa vuodessa.
Kumpi on kannattavampi, kokonaispalkka vai HYVTES-palkkausjärjestelmä?
Ehdoton HYVTES-palkkausjärjestelmän etu on, että palkka on niin sanotusti oikea: työaikakorvaukset ovat valtakunnallisessa sopimuspöydässä sovitun mukaisia, ja ne maksetaan sen mukaan, kuinka työvuorot tosiasiallisesti vuoden mittaan kalenteriin asettuvat.
Toisaalta järjestelmässä korostuu viikonloppujen ja pyhien merkitys palkanmuodostuksessa sekä vuosiloma-ajan ja erityisesti sairausloma-ajan pienemmät ansiot. Palkkalaskelma voidaan kokea vaikeasti luettavana, mikä hankaloittaa henkilökohtaisesti palkan tarkastamista.
Kokonaispalkan puolesta puhuvat palkan kuukausittainen tasaisuus ja ennakoitavuus, vuosien välisten palkkavaihteluiden puuttuminen sekä lomasuunnittelun helppous, kun kaikki päivät ovat tasa-arvoisia palkan muodostumisen kannalta. Tiivistetysti sanottuna kokonaispalkkajärjestelmä on yksinkertaisempi.
Toisaalta työpaikoilla on epäilty, ovatko viikonloppujen ja juhlapyhien työvuorot enää kiinnostavia. Lisäksi on huomioitava, että joissain tapauksissa kokonaispalkkasopimukseen on liitetty koulutussopimuksia tai muita sopimuksia, joiden perimmäinen tarkoitus työnantajalle lienee ylitöiden vähentäminen.
”Palkkausjärjestelmiin ja sopimuksiin liittyvät muut elementit voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, kumpi järjestelmä katsotaan paikallisesti paremmaksi ja toimivammaksi.”
Etuja ja haittoja on verrattava keskenään ja kysyttävä, kuinka paljon olemme valmiita maksamaan kokonaispalkkajärjestelmästä. Jos edellä esitettyä HYVTESin työaikakorvausten kokonaisprosenttia (43,5 %) pidetään vertailukelpoisena, menettää työntekijä kokonaispalkkasopimuksessa 1,78 prosenttia vuosiansioistaan, mikäli kokonaispalkkakorvaus on 41 prosenttia.
– Edellä esitetyt prosentit ovat vain osa totuutta. Palkkausjärjestelmiin ja sopimuksiin liittyvät muut elementit voivat vaikuttaa merkittävästi siihen, kumpi järjestelmä katsotaan paikallisesti paremmaksi ja toimivammaksi, toteaa edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.
SPALin jäsenyhdistykset päättävät, solmivatko ne paikallisia sopimuksia kokonaispalkasta. Päätöksenteossa voi hyödyntää SPALin selvitystä. Laskelmia tulkittaessa tulee huomioida, että ne ovat SPALin tekemiä keskiarvolaskelmia eikä niitä tehtäessä ollut käytettävissä matemaatikkojen tai tilastotieteilijöiden palveluja.
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 3/2021. Hyvinvointialueiden yleinen virka- ja työehtosopimus (HYVTES) on korvannut 1.3.2023 alkaen Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen sekä pelastustoimessa sovellettavan Teknisten sopimuksen. Tekstiä on muokattu työ- ja virkaehtosopimusten nimien osalta.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva: iStock
Lue lisää:
Etelä-Savo nosti kokonaispalkan 44 prosenttiin – Siirtymä hyvinvointialueelle tuo tullessaan myös muita muutoksia
Päijät-Hämeessä palomiesten kokonaispalkkakorvaus nousee 44 prosenttiin [Spal.fi]
