Soittokierros Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin luottamusmiehille osoittaa, että kesä on jälleen ollut pelastuslaitoksille vaikea.
Pelastuslaitosten tehtävämäärät kasvavat kesällä merkittävästi. Samaan aikaan henkilöstö viettää vuosilomiaan ja sijaisia palkataan paikkaamaan vajetta – jos palkattavia riittää.
Pelastuslaitokset kärsivät jo valmiiksi henkilöstöpulasta, ja useilla alueilla kesäsijaisten saaminen on ollut vaikeaa. Tällainen tilanne on esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pirkanmaalla ja Länsi-Uudellamaalla.
– Tilanne on vaikea. Meillä olisi ollut paikka 40 sijaiselle, mutta saimme vain kahdeksan. Henkilöstöpula on niin suuri, että myös ensihoitoyksiköitä on jouduttu ajoittain ottamaan pois vahvuudesta, Länsi-Uudenmaan pelastushenkilöstön pääluottamusmies Petri Torkkel kertoo.
”Paloautoissa on periaatteessa siis ollut miehitys kunnossa, mutta siellä oleva henkilöstö ei välttämättä täytä palvelutasovaatimuksia.”
Henkilöstövajauksen takia asemia suljetaan tai yksiköitä otetaan pois ajosta myös Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla.
– Oulussa Ruskon asema on ollut toistuvasti kiinni. Sen minimivahvuus on kaksi pelastajaa, mutta jos vahvuutta tarvitaan muualla, se laitetaan kiinni, Oulun palomiesyhdistyksen luottamusmies Petri Rautio sanoo.
Osa pelastuslaitoksista on joutunut palkkaamaan myös niin kutsuttuja yhden viivan pelastajia, eli pelastajaopiskelijoita, joilla ei ole vielä savusukellusvalmiutta. Ainakin Pohjois-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla heitä on ollut.
– Tänä vuonna meillä on ensimmäistä kertaa ollut yhden viivan pelastajia. Paloautoissa on periaatteessa siis ollut miehitys kunnossa, mutta siellä oleva henkilöstö ei välttämättä täytä palvelutasovaatimuksia, Pirkanmaan pelastusalan ammattilaisten pääluottamusmies Mikko Rantala kertoo.
Henkilöstövajaus kuormittaa ja luo turvallisuusuhkia
Henkilöstövajaus tuottaa välittömän turvallisuusuhan kansalaisille. Monilla pelastusasemilla on jo pitkään rukoiltu, ettei iso tai akuutti keikka osu juuri siihen hetkeen, kun asemasiirron kautta tuleva vahvistus on vasta matkalla tai kun jokin asema on suljettu.
Kainuun pelastuslaitoksella henkilöstöpula on lähes jatkuvaa, mutta kesäisin riskit korostuvat. Kajaanissa minimivahvuus on 1+4, kun muualla Kainuussa vahvuudet ovat 0+2 tai jopa 0+1. Kajaanin minimivahvuudesta on pystytty pitämään kiinni, mutta esimerkiksi säiliö- tai puomitikasautolle ei useinkaan ole ollut omaa kuskia, vaan kuljettaja on pitänyt irrottaa toisesta yksiköstä.
Kainuun palomiesten luottamusmies Mikko Huusko pitää vaarallisena, että vesisukellusvalmiudesta joudutaan tinkimään ensimmäisenä.
– Meillä on ollut vesipelastustehtäviä, mutta onneksi olemme selvinneet pintapelastuksella niinä hetkinä, jolloin meillä ei edes olisi ollut valmiutta sukeltaa, Huusko sanoo.
”Onneksi olemme selvinneet pintapelastuksella niinä hetkinä, jolloin meillä ei edes olisi ollut valmiutta sukeltaa.”
Sekä Kainuussa että Pirkanmaalla henkilöstövajetta on jouduttu toistuvasti kesän aikana paikkaamaan ylitöillä. Nyt kummallakin alueella on nähtävissä, että tekijöitä ei enää tahdo riittää edes hyvien tienestien sunnuntaivuoroihin.
– Meiltä lähti yhtenä sunnuntaina kolme ylityökutsua, mutta vain yhteen saatiin tekijä, Mikko Rantala Pirkanmaalta kertoo.
– Ongelma on osittain siinä, että nykyinen tekstiviestijärjestelmä ei tavoita kaikkia. Olemme havainneet, että osa ei saa näitä viestejä lainkaan.
Kainuussa on havaittavissa myös selvää väsymistä jatkuvaan kuormitukseen.
– Kesällä on lomia, osalla ylityökiintiö jo täynnä, ja joillakin vain ylityöähky. Emme saa välttämättä enää Kajaaniinkaan ylityön tekijöitä. Silloin naapurikunnissa joudutaan laittamaan ylityöt hakuun ja lähettämään joku asemasiirrolla Kajaaniin, Huusko kuvaa.
Pelastajia tarpeen mukaan pois ensihoidosta
Soittokierroksella joukkoon mahtui muutama alue, joilla sijaistilanne on ollut aiempia vuosia parempi. SPALin jäsenyhdistysten luottamusmiesten mukaan Kanta-Hämeessä ja Pohjois-Savossa kesätyöntekijöitä on ollut riittävästi. Pohjois-Savossa tilannetta on kuitenkin tasoitettu aiempien vuosien tapaan siirtämällä pelastajat pois ensihoidosta kesän ajaksi.
Kanta-Hämeessä pelastuksen resurssit ovat olleet jopa paremmalla tasolla kuin ensihoidossa. Aiempina kesinä pelastajat eivät ole tehneet lainkaan ensihoitoa, sillä ensihoidon resursseja on ollut paremmin saatavilla. Tänä vuonna tilanne tuntuu olleen päinvastainen.
– Ensihoidon tekijöitä on pelastuksella kuitenkin vuorossa aika vähän, sillä iäkkäämmät pelastajat eivät enää tee ensihoitovuoroja ja osa porukasta on lomalla. Kuormitus ei sikäli jakaudu ihan tasaisesti, mikä välillä aiheuttaa närää, Kanta-Hämeen pelastushenkilöstön luottamusmies Mikko Räsänen sanoo.
Miten palvelut turvataan, jos hakijoita ei ole?
Osa pelastajista aloittaa kesälomansa jo toukokuussa, ja viimeiset kesälomat pidetään syyskuussa. Tällä hetkellä monia luottamusmiehiä huolettaa se, miten alkusyksyn vahvuuksista pidetään huolta.
– Meille on annettu ymmärtää, että vahvuudet olisivat hyvät, mutta fakta on se, että ne eivät ole. Pelastajaopiskelijat palaavat elokuussa opiskelemaan, ja samaan aikaan vakituisella henkilöstöllä on kesälomia ja sairauslomia. Ei se hyvältä näytä, Rantala sanoo Pirkanmaan tilanteesta.
”Meille on annettu ymmärtää, että vahvuudet olisivat hyvät, mutta fakta on se, että ne eivät ole.”
Luottamusmiehet ovat huolissaan myös pelastuslaitosten vetovoimasta avointen virkojen osalta. He kertovat, että useilla alueilla on ollut käynnissä rekrytointeja, mutta hakijoita on ollut vähemmän kuin avoimia virkoja.
– Meillä oli äsken 16 paikkaa, joihin oli seitsemän hakijaa. Vuodenvaihteessa aukeaa Otaniemen uusi asema, jonne pitäisi taas saada 16 uutta pelastajaa. On mahdollista, ettei sitä voida avata kuin 1+1-vahvuisena kärkiyksikkönä, jos hakijoita ei ole tarpeeksi, Torkkel huomauttaa.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Mikko Terävä
