Moniviranomaisharjoitukset ovat tärkeitä suuronnettomuuksia ajatellen. Niissä tulee myös huolehtia, että harjoitus on jokaiselle osallistujalle mielekäs.
Lokakuussa 2024 Helsingin pelastuslaitos järjesti UPS-harjoituksen Etelä- ja Länsi-Satamassa yhteistyössä Helsingin sataman toimijoiden, Viking Linen ja Rajavartiolaitoksen kanssa. Harjoituksessa simuloitiin vaarallisen aineen tehtävää.
– Pelastusyksiköllä toimintamalli on samanlainen jokaisella vaarallisen aineen tehtävällä. Moniviranomaisharjoituksessa tehtävän johtamiseen tulee kuitenkin lisäulottuvuuksia, UPS-toiminnasta Helsingissä vastaava palomestari Timo Ustinov kertoo.
– Pystymme harjoittelemaan erityisesti johtokeskuksen perustamista ja eri johtamistasojen yhdistämistä. Harjoitukseen osallistuvat myös tilannekeskus ja ensihoidon kenttäjohtaja sekä ensihoitolääkäri.
Vaarallisten aineiden onnettomuudet eivät ole yleisiä. Helsingissä niitä on vuositasolla noin 30 ja koko maassa yhteensä noin 300. Harjoituksissa käydään läpi muun muassa kemikaaliasujen käyttöä, toimintamalleja eri välineillä, vuodon paikkausta ja siihen liittyviä jatkotoimia.
– Näitä onnettomuuksia tulee niin harvoin vastaan, että osaamista on pakko ylläpitää harjoittelun kautta. Kun jotain tapahtuu, toimintamallien tulee olla tuttuja, Ustinov huomauttaa.
Jokaisessa UPS-harjoituksessa myös viestinnän harjoittelulla on suuri rooli. Se täytyy sovittaa yhteen operatiivisen pelastustoiminnan ja samalla myös muiden harjoitukseen osallistuvien toimijoiden kanssa.
Harjoituksen pitää olla kaikille mielekäs ja kehittävä
Kun erityistä vaaraa aiheuttavassa kohteessa harjoitellaan, harjoituksen kokoluokka poikkeaa pelastustoimen tavallisista harjoituksista. Harjoituksen kokoonpano määrittyy onnettomuusskenaarion mukaan, mutta Ustinovin mukaan pyrkimyksenä on toteuttaa harjoitukset aina vähintään vahvennetulla joukkueella ja mieluummin komppaniatasolla.
– Näissä kohteissa onnettomuusskenaariot ovat aina suuria, ja meidän tulee miettiä harjoitus niin, että se on jokaiselle viranomaiselle mielekäs.
Esimerkiksi Helsingin alueelle sijoittuvan energialaitoksen kohdalla kyse on todennäköisimmin öljysäiliön palosta, mutta Ustinov ei pidä järkevänä, että pelastustoimi käy joka kerta harjoittelemassa vain sen sammuttamista. Siksi harjoitukseen pyritään saamaan mahdollisimman monta ulottuvuutta.
”Kun jotain tapahtuu, toimintamallien tulee olla tuttuja.”
Harjoitus on parhaimmillaan silloin, kun sen avulla löytyy kehittämiskohteita. Jokaisesta harjoituksesta kerätään palautetta ja koostetaan loppuraportti.
– Olisi kovin tylsää, jos meillä olisi täysin käsikirjoitettu harjoitus, joka menisi aina täysin suunnitelmien mukaan. Harjoitusten avulla voimme kehittää toimintaamme, kun saamme parannusehdotuksia käytännön toimintaan tai harjoituksen toteutukseen.
Kuvat on otettu lokakuussa järjestetystä UPS-harjoituksesta.
Erityistä vaaraa aiheuttavat kohteet pelastustoimessa
Pelastustoimi harjoittelee säännöllisesti päivittäisessä toiminnassa tarvittavia taitoja. Ympäri Suomea on kuitenkin erityistä vaaraa aiheuttavia kohteita, joilta lain nojalla edellytetään ulkoista pelastussuunnitelmaa (UPS) ja säännöllistä harjoittelua kohteessa. Tällaisia ovat ydinlaitokset, vaarallisia kemikaaleja ja räjähteitä sisältävät tuotantolaitokset, kaivannaisjätteiden jätealueet, vaarallisten aineiden kuljetukseen ja säilytykseen tarkoitetut järjestelyratapihat sekä satama-alueet.
Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen alueella on viisi kohdetta, joille on laadittu ulkoinen pelastussuunnitelma: Helsingin energian Salmisaaren ja Vuosaaren voimalaitokset ja kolme satama-aluetta. Lainsäädäntö edellyttää, että pelastustoimi ja toiminnanharjoittaja järjestävät kohteessa harjoituksia kolmen vuoden välein.
Teksti: Maarit Krok
Kuvat: Ossi Pietiläinen / Helsingin kaupungin pelastuslaitos
