Tunnustuksen ja arvostuksen osoittaminen on tärkeää sote-alan työhyvinvoinnin kannalta. Positiivinen palaute työkavereilta, esihenkilöiltä, asiakkailta ja potilailta vahvistaa työntekijöiden jaksamista
Sosiaali- ja terveydenhuollossa tarvitaan määrätietoista toimintaa henkilöstön pitovoiman parantamiseksi ja henkilöstöriskien hallitsemiseksi, osoittaa Työterveyslaitoksen tilannekatsaus.
Sote-alan työhyvinvoinnissa näkyy merkkejä pienestä elpymisestä. Kuitenkin alentuneen työkyvyn, heikosti palautuvien ja psyykkisesti kuormittuneiden työntekijöiden määrä on yhä korkealla. Erityistä huolta herättävät nuorten työntekijöiden masennus- ja ahdistusoireet. Mielenterveyden häiriöt ovat suurin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairausryhmä.
Vain joka viides sote-ammattilainen kokee saavansa työstään riittävästi arvostusta. Ammattiryhmien välillä on suuria eroja. Ensihoitajat kuuluvat ryhmään, jossa tilanne on keskivertoa huonompi: vain 14 prosenttia tuntee saavansa riittävää tunnustusta. Työstä saatu arvostus on tärkeä osa työn palkitsevuutta.
Palautunut työntekijä jaksaa kehittää työtään
Monilla sote-alan työntekijäryhmillä työpaineet ovat keskimääräistä suuremmat. Ensihoitajien ryhmästä 42 prosenttia raportoi kokevansa paineita työssään. Liialliset työpaineet – eli liian suuri työmäärä ja aikapaine – ovat merkittävä psykososiaalinen riskitekijä, joka vaikuttaa sekä työkykyyn että palautumiseen.
Työstä palautuminen oli heikointa alle 30-vuotiailla. Asiantuntijat suosittelevatkin erityisesti nuorten työntekijöiden palautumistaitojen kehittämistä.
– Työstä palautumista on johdettava sote-alalla. Palautuneilla työntekijöillä on voimia elää kokonaista elämää ja kehittää sekä työtään että omaa osaamistaan, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jaana Laitinen totesi tilannekatsauksen julkistamistilaisuudessa.
Moni hyvinvointialueella työskentelevä kokee epävarmuutta mahdollisesta toiseen tehtävään siirrosta. Jos muutoksia on tullut, ne ovat yleensä tulleet yllättäen, eikä työntekijöillä ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa niihin.
Työterveyslaitos on koonnut tilannekatsaukset hyvinvointialueiden kahdelta ensimmäiseltä toimintavuodelta. Katsauksessa näkyy selvästi, että siirtymä hyvinvointialueille ja sen jälkeiset muutokset ovat kuormittaneet henkilöstöä, erityisesti lähiesihenkilöitä ja johtoa.
Lähiesihenkilöistä puolet kokee epävarmuutta työmäärän lisääntymisestä yli sietokyvyn. Kasautuva kuormitus on haitallista ja lisää mielenterveyshäiriöiden riskejä. Tilanteeseen tulisi puuttua ajoissa, esimerkiksi parantamalla työn hallinnan mahdollisuuksia.
Moni hyvinvointialueella työskentelevä kokee epävarmuutta mahdollisesta toiseen tehtävään siirrosta. Jos muutoksia on tullut, ne ovat yleensä tulleet yllättäen, eikä työntekijöillä ole ollut mahdollisuutta vaikuttaa niihin.
Myönteisenä asiana sote-työpaikoilla nousee esiin työyhteisön sisäinen yhteistyö, joka on monille työntekijöille tärkeä voimavara. Erityisesti nuoret työntekijät kokevat yhteistyön sujuvaksi.
Väkivaltatilanteet ovat yleisiä
Työhyvinvoinnin tilannekatsaus selvitti myös kokemuksia väkivallasta. Ensihoitajien ryhmässä vastanneista yli puolet oli kokenut väkivalta- tai uhkatilanteita asiakkaan taholta. Yleisintä oli henkinen väkivalta, mutta joka viides kertoi myös fyysisestä väkivallasta. Vähintään viikoittain väkivaltaa kertoi kokeneensa kuusi prosenttia vastaajista.
Noin kolmannes vastaajista koki, että asiattomasta käytöksestä keskusteltiin työpaikalla säännöllisesti. Työterveyslaitoksen asiantuntijoiden mielestä luku on huolestuttavan pieni.
– Väkivaltatilanteista ja muista negatiivisista kokemuksista on tarve keskustella työyhteisöissä. Tässä on selvästi parantamisen varaa, toteaa erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso.
Keskeisiksi väkivaltatilanteisiin varautumisen ja ehkäisyn keinoiksi Työterveyslaitos nostaa osaamisen ja työtapojen kehittämisen.
Tilannekatsauksen pohjana ovat viiden hyvinvointialueen Mitä kuuluu? -työhyvinvointitutkimus sekä Helsingin kaupungin soten Kunta10-tutkimus. Mukana olleet alueet olivat Etelä-Karjala, Keski-Suomi, Päijät-Häme, Satakunta ja Varsinais-Suomi. Kyselyihin vastasi yli 39 000 työntekijää.
Teksti: Mikko Terävä
Kuvat: iStock, Pixabay
