Viimeisen viiden vuoden aikana kaikista pelastajakoulutukseen hakeneista naisia oli noin yksi prosentti.
Vuosina 2013–2017 alkaneille pelastajakursseille haki 33 naista, joista 24 Pelastusopistoon ja yhdeksän Helsingin Pelastuskouluun. Heistä neljä pääsi koulutukseen.
Hakeneista naisista pääsi siis 12 prosenttia pelastajakoulutukseen. Keskimäärin Pelastusopistoon hakijoista pääsee sisälle noin 20 prosenttia ja Pelastuskoulun hakijoista noin seitsemän prosenttia.
Helsingin Pelastuskoulun pääsykokeissa naiset yleensä karsiutuvat lihaskuntotestin penkkipunnerruksessa, kertoo rehtori Matti Waitinen.
Rehtori Mervi Parviainen puolestaan kertoo, että Pelastusopiston valintaprosessissa sekä miehet että naiset karsiutuvat samoista syistä: osa fyysisissä toimintakykytesteissä, osa Cooperissa, osa muissa osioissa. Ainoa poikkeus on, että yksikään nainen ei ole tähän mennessä karsiutunut psyykkisen testin perusteella.
Tilastot osoittavat, että Pelastusopiston pelastajakursseille 24 hakeneesta naisesta 17 suoritti koulutukseen vaaditun fyysisen toimintakykytestin hyväksytysti.
He siis suorittivat vähintään 34 istumaannousua 60 sekunnissa, kuusi käsinkohontaa vastaotteella, 25 penkkipunnerrusta 45 kilon painoilla 60 sekunnissa ja 23 jalkakyykkyä 45 kilon painoilla 60 sekunnissa. Pelastusopiston ja Pelastuskoulun fyysisten toimintakykytestien vaatimukset ovat samat.
Täysin mahdotonta siis ei ole naistenkaan suorittaa alan koulutukseen vaadittuja fyysisen toimintakyvyn testejä.
Miksi sitten naisia hakeutuu niin vähän pelastajakoulutukseen?
Rehtorit Parviainen ja Waitinen arvioivat, että syynä voi olla ammatin julkisuuskuva.
– Palomiehen ammatti koetaan kovin fyysisenä. Tehtävänimike on palomies, joten siinäkin heijastuu miehisyys, pohtii rehtori Waitinen.
– Myös viihdemaailma ja media muokkaavat käsityksiä. Meillä on poliisisarjoja, joissa naispoliisit seikkailevat ja elokuvia, joissa on naispuolisia sotilaita. Enpä ole nähnyt sellaista elokuvaa tai sarjaa, joissa olisi naispuolisia palomiehiä, Waitinen jatkaa.
Asiaan voivat vaikutta myös vanhat perinteet.
– Palomiehen ammatista on tehty vähän myyttiä ”kovien jätkien hommana”. On puhuttu paljon ammatin fyysisistä vaatimuksista ja raskaudesta, mikä on luonut tulppaa, pohtii puolestaan rehtori Parviainen.
– Lukuisten naishenkilöiden kanssa keskustellessani, he ovat kertoneet, että he olisivat halunneet hakea pelastajakoulutukseen. Se oli jäänyt aikomukseksi, kun he ajattelivat, että he eivät välttämättä selviä fyysistä testeistä, Parviainen lisää.
– Ehkä palomiehen työtä ei ole niin vahvasti markkinoitu molemmille sukupuolille sopivana, Parviainen jatkaa.
– Aina kun media on nostanut esiin pelastajakoulutukseen pyrkineitä naisia tai palomiehinä toimivia naisia, on Pelastusopistolle tullut naisilta kyselyjä pelastajakoulutuksesta.
Teksti: Tuija Tervo
Kuva Helsingin pelastuskoulun pelastajakurssi 39:n päättäjäistilaisuudesta 13. syyskuuta. Kaupungin palvelukseen valmistui 15 uutta palomies-ensihoitajaa. Kuva: Ossi Pietiläinen.
