Odottavan ensihoitajan kannattaa hakea erityisäitiysrahaa – varsinkin korona-aikana

Terveydenhuollossa toimivalle voi syntyä oikeus erityisäitiysrahaan, jos häntä ei voida siirtää muuhun työhön koronaviruspotilaiden hoitotyöstä tai jos asianmukaisten suojainten käyttö ei ole mahdollista, kertoo Kela.

Raskaana oleva voi tietyin edellytyksin saada erityisäitiysrahaa ja -vapaata. Erityisäitiysrahasta päättää Kela, ja työolosuhteiden terveydellisen arvioinnin tekee työterveyshuolto. Jos työntekijällä on oikeus erityisäitiysrahaan, hänellä on oikeus myös erityisäitiysvapaaseen.

Tuen tarkoitus on turvata toimeentuloa ja korvata ansionmenetystä, jos raskaana oleva joutuu jäämään pois työstä sen takia, että työtehtäviin tai -oloihin liittyvä kemiallinen aine, säteily tai tarttuva tauti tai muu vastaava seikka vaarantaa hänen tai sikiön terveyttä.

Ensihoidossa työskentelevät eivät pääsääntöisesti ole saaneet erityisäitiysrahaa. Tätä on ensihoitoalalla pidetty ongelmallisena: odottavien ensihoitajien ja sikiöiden suojaaminen ei toteudu riittävällä tavalla, kun Kela tekee päätöksiä nykyisen lainsäädännön ja ohjeiden puitteissa.

– Toisaalta on myös ensihoitajia, joiden erityisäitiysrahan hakemus on hyväksytty. Käytännön kokemus siis on, että Kelan päätöksissä on ollut jonkinlaista kirjavuutta, kertoo Suomen Ensihoitoalan liitto SEHLin hallituksen jäsen Sanna Kauppinen.

Suomen Ensihoitoalan liiton tiedossa on tuore tapaus, jossa Kela myönsi ensihoitajalle erityisäitiysrahan hakemuksen perusteella. Hakemukseen oli lisätty ensihoitotyössä oleva koronatartunnan riski.

Kela noudattaa varovaisuusperiaatetta

Koronaviruksen ensimmäisen aallon aikana viime maaliskuussa Kela tiedotti, että terveydenhuollossa toimivalle henkilölle voi syntyä oikeus erityisäitiysrahaan, jos häntä ei voida siirtää muuhun työhön koronaviruspotilaiden hoitotyöstä tai jos asianmukaisten suojainten käyttö hoitotyössä ei ole mahdollista.

Samalla Kela muistutti, etteivät raskaana olevat ole Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen linjauksen koronaviruksen erityistä riskiryhmää. Erityisäitiysrahaoikeutta arvioitaessa Kela noudattaa kuitenkin niin sanottua varovaisuusperiaatetta, jonka mukaisesti raskaana olevia pyritään suojaamaan riskeiltä ja altisteilta, joista on niukasti tutkimustietoa.

– Erityisäitiysrahan hakeminen on ollut aikaisemminkin suositeltavaa. Nyt korona-aikana näyttää siltä, että hakeminen on entistäkin perustellumpaa, SEHLin Kauppinen rohkaisee.

Hae ja perustele

Erityisäitiysrahaa voidaan maksaa raskauden alusta äitiysrahakauden alkuun asti. Päivärahan suuruus on sama kuin äitiysrahan, eikä se vähennä varsinaista äitiysrahaa.

Kaikki ensihoitajat eivät välttämättä tiedä mahdollisuudesta hakea erityisäitiysrahaa, vaikka oikeudesta on kerrottukin työpaikoilla ja keskustelupalstoilla, Kauppinen arvioi.

Erityisäitiysrahan perusteista ensihoidossa on jo jonkin aikaa käyty keskusteluja Kelan ja SEHLin välillä. SEHL on esittänyt, että erityisäitiysrahan myöntämiseen liittyviä ohjeistuksia sekä lainsäädäntöä kehitettäisiin.

Ensihoitajien suuntaan SEHListä on esitetty toive, että rahaa haettaisiin ja Kelan täsmentäviin kysymyksiin vastattaisiin huolella – ja jos Kelan päätös olisikin kielteinen, siihen haettaisiin muutosta.

Arkistokuva: Istock.com/hedgehog94

 

Lisää tietoa:

Kela: Eritysäitiysraha

Työsuojelu: Äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa