Ensihoitajiin kohdistuva väkivalta on lisääntynyt huomattavasti. SPALin tavoitteena on saada rikoslakiin muutos, jossa ensihoitajiin kohdistuvasta väkivallasta rangaistaisiin samalla asteikolla kuin virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.
Oikeustieteen tohtori, dosentti Henri Rikander vastaa SPALin kysymyksiin ensihoitajien työturvallisuudesta.
Mitä muutoksia on tapahtunut ensihoitajien turvallisuustilanteessa?
”Virallistahoihin kohdistuva väkivalta on kasvanut 1990-luvulta saakka. Erityisesti kehitys nuorten tekemässä väkivallassa on huolestuttavaa. Viime vuonna yli viidesosa virkamiehen väkivaltaisista vastustamisista oli alle 18-vuotiaiden tekemiä.
Pitää muistaa, että yleisellä tasolla rikollisuuden määrä vähenee, puhutaan niin sanotusta crime drop -ilmiöstä. Mutta sitä haastavat työelämässä koettu, eli virallistahojen kokema väkivalta sekä se, että ne jotka tekevät rikoksia, tekevät yhä enemmän ja vakavampia rikoksia. Rikoskäyttäytymisessä näkyy polarisaatio.”
Miten ensihoitajien kohtaamaa väkivaltaa voitaisiin ehkäistä?
”Työpaikalla tapahtuva väkivalta on työnantajan asia. Työpaikkaväkivaltaa ei tule sallia. Työnantajan tulee olla selvillä, minkälaisissa olosuhteissa, missä tilanteissa ja kehen kohdistuu väkivaltaa, ja lähteä estämään sitä erinäisin keinoin. Esimerkiksi poliisin kohdalla tiedetään, että tyypillisesti se on metropolialueella, vähäisellä kokemuksella oleva nuori mies, johon virkamiehen väkivaltainen vastustaminen kohdistuu.
Toimia, joilla työnantaja voi vaikuttaa, ovat riittävät henkilöstöresurssit ja riittävästi aikaa toimia. Koulutus on myös keskeisessä asemassa. Näiden jälkeen tulee kulttuuri työpaikalla, eli väkivaltaan ei pidä suhtautua palkan lisänä. Rikosilmoitus pitää tehdä ja oikeuksia hakea, lievistäkin tapauksista. Jos vähäisestä tapauksesta ajatellaan, ettei kannata, niin kohta seuraava, vähän vakavampi muuttuu vähäiseksi ja raja nousee koko ajan.
Oikeuskäytäntöjen kehityksestä tulee myös viestiä, eli esimerkiksi siitä, että rangaistuksia jaetaan asteikon alapäästä. Nykyisessäkin pahoinpitelysääntelyssä on vielä tilaa kovemmille rangaistuksille. Tulisi miettiä, tarvitaanko tällainen erityissäännös, vai olisiko riittävää, että osaisimme käyttää nykyistä sääntelyä oikein, riittävällä varmuudella ja riittävällä tehokkuudella.”
”Väkivaltaan ei pidä suhtautua palkan lisänä.”
Henri Rikander
Miksi ensihoitajia koskeva rikoslain muutos ei ole aiemmin edennyt?
”Edellisessä lakiehdotuksessa oli tietyllä tapaa kyseessä pahoinpitelysäännös, jonka lisäksi haluttaisiin uutta, osittain päällekkäistä sääntelyä. Lakivaliokunnan pohdittavaksi tulee oikeusjärjestyksen koherenssi eli sisällöllinen yhteensopivuus. Olisi myös haastavaa, että alalla olisi yksi ammattiryhmä, jolla olisi tämän tyyppinen erityissäännös.
Ongelmana on myös sanamuoto ensihoidollisessa tehtävässä, joka on pysyvä tila. Muodon tulisi olla ensihoidollisella tehtävällä, joka rajaisi säännöksen voimassaolon aina kyseessä olevan tehtävän suorittamiseen. Näin on esimerkiksi nykyisessä säännöksessä järjestystä ylläpitävän henkilön vastustamisesta.
Kun katsotaan rikosoikeutta yleisesti, teon on oltava aina tahallinen. Eli esimerkiksi siirtokuljetuksen tilanneen henkilön vastustaessa ambulanssin henkilökuntaa, hänen olisi tiedettävä, onko kyseessä lakiehdotuksen mukainen ensihoitotehtävä, josta on ankarampi rangaistusnimike, vai syyllistyykö hän vain perusmuotoiseen pahoinpitelyyn.
Lakiesitys oli siis monilta osin kritiikille altis.”
SPAL: Väkivaltaa ei saa hyväksyä työn ominaispiirteenä
SPAL toteutti vuonna 2020 Ensihoitoalan väkivalta -kyselyn yhdessä alan muiden järjestöjen kanssa. Kyselyyn vastanneista SPALin jäsenistä noin 90 prosenttia oli kokenut työssään väkivaltaa tai sen uhkaa. Vastaajista 30 prosenttia oli uhattu teräaseella ensihoidon tehtävällä.
Ensihoitajat ja ensihoitotehtävällä toimivat palomiehet tekevät työtä ensilinjan auttajina kaduilla, julkisissa tiloissa ja yksityisasunnoissa. Laki ei kuitenkaan suojaa heitä samalla tavalla kuin esimerkiksi poliisia.
Järjestön johtajan Kim Nikulan mielestä väkivallan uhka työssä edellyttää yhdenvertaista oikeusturvaa. Lainsäädännöllä on merkitystä auttajan arvostuksen ja yleisen oikeustajun, mutta myös yleisen turvallisuuden kannalta.
– Yksi keinoista on rikoslainsäädännön päivittäminen. Ensihoitotehtävällä oleviin auttajiin kohdistuvat väkivallanteot tulisi tuomita viranomaisen väkivaltaisena vastustamisena.
– Suomen rikoslaissa oleva epäkohta on korjattava ja laki on päivitettävä vastaamaan nykytilannetta: ensihoitajien ja palomies-ensihoitajien työssä kohtaama väkivalta on rinnastettava laissa virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen ja väkivaltateosta on rangaistava samalla rangaistusasteikolla.
Pelastusalan ammattilaisten ja ensihoitajien työssä koettuun työturvallisuusriskiin on puututtava.
– Väkivaltaa ja sen uhkaa ei saa hyväksyä työn luonteeseen kuuluvina ominaispiirteinä. Ne ovat työturvallisuusriskejä, joihin myös työnantajan tulee puuttua ennakoivasti ja aktiivisesti, Nikula sanoo.
Teksti: Eemeli Sarka
Kuvat: Ossi Pietiläinen, Jussi Rekiaro
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 1/2023.
