Työturvallisuuslain näkökulmasta onnettomuuspaikka on yhteinen työpaikka, jossa pelastustoiminnan johtaja vastaa myös organisaationsa ulkopuolisten työntekijöiden turvallisuudesta.
Työsuojelussa yhteisellä työpaikalla tarkoitetaan työpaikkaa, jossa samanaikaisesti tai peräkkäin työskentelee eri työnantajien työntekijöitä. Leimallista on se, että yhden työntekijäryhmän työ vaikuttaa myös muiden turvallisuuteen tai terveyteen. Yhteisellä työpaikalla pääasiallista määräysvaltaa käyttävällä työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että kaikkien työnantajien työntekijät saavat riittävät tiedot haitta- ja vaaratekijöistä sekä niiltä suojautumisesta.
Pelastustoimelle tyypillinen yhteinen työpaikka on tieliikenneonnettomuustehtävä, jolla pelastushenkilöstön lisäksi työskentelee ensihoitajia ja poliiseja. Heidän lisäkseen onnettomuuspaikalla saatetaan tarvita yksityisen sektorin yrittäjiä ja kolmannen sektorin vapaaehtoisia esimerkiksi ajoneuvojen siirroissa ja ensihuoltotehtävissä. Liikenneonnettomuudet ovat yleisimpiä pelastustoimen hälytystehtäviä, tilastojen mukaan niitä on vuosittain yli 15 000.
— Kun onnettomuus on pelastustoimijohtoinen tilanne, vastaa pelastustoimi turvallisuuden valvonnasta. Se tarkoittaa oman henkilöstön lisäksi vastuuta myös ensihoidon ja poliisin sekä muiden tehtävään osallistuvien turvallisuudesta, toteaa pelastusylitarkastaja Kai Horelli Itä-Suomen aluehallintovirastosta.
Puuttumiskynnys toisen tekemiseen voi olla korkealla
Pelastustoiminnan johtajan on varmistettava, että kaikki onnettomuuspaikalla toimivat työntekijät työnantajasta riippumatta käyttävät tarkoituksenmukaisia henkilösuojaimia yhtäläisin periaattein. Horellin mukaan asia oli esillä aluehallintoviraston viime vuonna pelastuslaitoksiin tekemissä työsuojelutarkastuksissa. Tieliikennetehtävillä tyypillinen turvallisuuspuute on huomioliivin käyttämättä jättäminen.
— Tarkastuksilla on tullut ilmi, että kynnys huomauttaa huomioliivin käytöstä vaikkapa poliisille voi olla korkealla, kertoo Horelli.
Liivien käyttö on vain yksi esimerkki lukuisista tilanteista, joissa suojautumisen pitää olla yhteneväistä.
— Jos onnettomuuspaikalla on sortumavaara-alue, sille tulisi määritellä kaikkia koskeva suojaustaso, jota edellytetään kaikilta toimijoilta, myös paikalla työskentelevien yritysten työntekijöiltä.
Tilanteissa, joissa pelastustoiminnan johtaja työskentelee etänä, työnantajan edustajana kohteessa toimii tilannepaikan johtaja. Silloin tilannepaikan johtajan tehtävänä on valvoa, että työ sujuu turvallisesti ohjeita noudattaen.
Työn vaarat selvitettävä yhteisesti etukäteen
Pelastuslaitoksissa työnantajan vastuuta onnettomuuspaikan yleisjohtajana ei täysin ymmärretä, näkee pelastusylitarkastaja Horelli.
— Varsinaiseen pelastustoimintaan liittyvä tehtävänjako on selkeä, mutta pelastustoimen roolia työturvallisuuden johtajana ei ole sisäistetty. Lain silmissä työnantajan vastuu on kuitenkin yksiselitteinen, ei vapaaehtoinen. Pahimmillaan velvoite konkretisoituu silloin, kun toisen työnantajan työntekijälle sattuu tapaturma ja vastuukysymystä ryhdytään selvittämään oikeudessa.
Pelastustoimi ei voi tuudittautua siihen, että poliisin ja ensihoidon työnantajien tulee perehdyttää ja valvoa omien työntekijöidensä suojavarusteiden käyttöä ja työtapoja.
— Oleellista on se, miten pelastuslaitokset ovat yhteistoimintaviranomaisten kanssa ennakoivasti käyneet läpi onnettomuustyyppien vaaratilannearvioinnit ja onnettomuuspaikoilla edellytettävät suojautumistasot. Onko pelastuslaitos luonut toimivan mekanismin turvallisuusjohtamiseen vai olettaako se, että kumppanit yksinkertaisesti huolehtivat turvallisuudesta omalta osaltaan.
Kun kaikki toimijat tietävät heiltä edellytettävän turvallisuustason, on käytännön työsuojelun valvonta onnettomuuspaikalla yksinkertaisempaa. Silloin myös pienenee riski sille, että suojainvaatimuksista joustetaan.
Arkistokuva: Juha-Pekka Laakso
