Letkuselvityksiä täydentävät sammutusmenetelmät saavat jalansijaa palomiesten koulutuksessa ja pelastuslaitoksissa.
Käsisammutin, heittosammutin, reppusammutin, korkeapainesammutin ja muut pelastusyksikön ensitoimenpiteitä täydentävät sammutusmenetelmät (PETS) ovat herättäneet kiinnostusta pelastustoimen kentällä.
Pelastusopisto on ottanut täydentävät sammutusmenetelmät osaksi pelastajakurssien opetusta. Oppilaitos on myös järjestänyt valtakunnallisen koulutuskiertueen sekä toteuttanut PETS-täydennyskoulutuksia pelastuslaitosten henkilöstölle.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on ollut aktiivinen ja ennakkoluuloton PETS-menetelmien testaaja. Kevyempiä sammutusvälineitä on myös hyödynnetty sammutustehtävissä. Seuraavassa palomestari Arto Latvalan tekemää yhteenvetoa KUPin pelastushenkilöstön kokemuksista viime vuosilta:
Hotellin rasvakeittimen palo. Henkilökunta laittanut ensin peitteen päälle ja sen jälkeen yrittivät sammuttaa CO:lla ja 2 kpl 6 kg jauheella onnistumatta. Samaan aikaan kaksi muuta hälytystä Vantaan alueella. KU30 ensimmäisenä kohteessa, muiden viive yli 5 minuuttia. KUP30 tekee tiedustelun ja toteaa, että liekit lyövät rasvakeittimestä huuvan yläosaan asti. Savuraja n. 3 metrissä. KUP30 ottaa valmiiksi paikalle tuodun 6 l:n vaahtosammuttimen ja siirtyy alkusammutusetäisyydelle. Sprinkleri laukeaa, mitään lieskahdusta ei tapahdu vaan palo sammuu lähes kokonaan. KUP30 viimeistelee sammutuksen vaahtosammuttimella. Kiinteistön huollolle annetaan käsky sulkea sprinkleriventtiili ja tyhjentää putkisto. Muut yksiköt eivät ole vielä kohteessa ko. vaiheessa.
– Arto Latvala, palomestari
Rakennuspalo keskisuuri (29.12.2017). Ambulanssi ensimmäisenä kohteessa. Rappukäytävässä katutasossa portaiden alla paloi lasten vaunut 2 m korkealla liekillä ja aiheutti runsasta savunmuodostusta rappukäytävään. Alkusammutus tehtiin ensihoitoyksikön 6 kg jauheella n. 2 m päästä palopesäkkeestä. Palo sammui. Rappukäytävässä ei ollut savunpoistojärjestelmää, jota olisi voitu laukaista ennen muiden yksiköiden saapumista kohteeseen.
– Henrik Nummela, ensihoitaja
Henkilöautopalo autokatoksessa (25.2 2018). Auto oli käynnistettäessä ruvennut käryämään konepellin alta. Auton omistajan naapuri oli yrittänyt alkusammutusta kahdella 2 kg jauhesammuttimella. Palo ei ollut näillä sammunut, todennäköisesti oli kuitenkin hillinnyt paloa ja saanut ostettua peliaikaa. RKU201:n tullessa kohteeseen, henkilöauton konepellin alta tuli liekkejä. Käskyksi työjohtoselvitys. Sillä aikaa kun kaverit selvitti työjohtoa, esimies sammutti 12 kg jauhesammuttimella näkyvät liekit. Viimeistely suihkuputkella työjohtoselvityksestä. Tässä kyseisessä keikassa sammutus alkoi noin 1 minuuttia aikaisemmin, kun käytti käsisammutinta, kuin jos olisi odotellut, että työjohtoselvitys valmis. Mahdollisesti palo olisi voinut siinä ajassa jo levitä autokatoksen kattorakenteisiin.
– Risto Kulmala, paloesimies
Yöllä keikka jossa naapuri ilmoittanut palovaroittimen äänestä (9.3.2018). Kohteeseen yhdellä yksiköllä. Matkalla lähtö vahvistui, koska havaittu myös savua. Yksikön esimies lähti tiedustelemaan ja arvioi että kyse nakit ja muusi. Asunnossa hailakkaa savua. Ovea ei murreta. Huolto nopeasti kohteessa. Asunto kauttaaltaan savussa. Savuparin 1:n menee sisään ja huomaa että sohva on tulessa. Takaisin porraskäytävään ja pyyntö tuoda vaahtosammutin. Sen saatuaan 1:n sammuttaa sohvan palon vaahtosammuttimella. Kahden hengen keinonahkasohva palannut puhki ja tummuttanut lattiaa. Sohvan päällä myös jotain peittoja yms. 1:n ja 2:n tarkastaa asunnon ja löytää asukkaan makuuhuoneesta nukkumassa. Asukas evakuoidaan nopeasti porraskäytävään. Muuta sammutusmenetelmiä ei käytetty ja perusselvitystä ei ehditty tehdä.
– Kalle Kuparinen, paloesimies
Rasvakeitinpalo. Henkilökunta yrittää alusammutusta peitteellä ja sammuttimilla onnistumatta. KU801 ensimmäisenä kohteessa. Tiedustelu ja alkusammutus 2 kpl jauhesammuttimilla ja 2 kpl CO2-sammuttimilla, mutta sammutus ei onnistunut. Palo ehti levitä hormiin ja kattorakenteisiin ja vahingot olivat suuret. Palo sammutettiin perinteisin keinoin.
– Pekka Kepponen, paloesimies
Asuinrakennuksen palo. Sairaankuljetusyksikkö oli ensimmäisenä paikalla. Tiedusteluaan kohteen, totesivat talon takapuolella olevan palon. Pelastusyksikön esimies ohjeisti SAKU-yksikköä sammuttamaan paloa jauhesammuttimella, koska ensimmäinen kohteeseen tuleva paloyksikkö oli vielä muutaman minuutin päässä kohteesta. Jauhesammuttimen käyttö rajoitti oleellisesti palon leviämisen mm. ullakkotiloihin koska liekit olivat tässä vaiheessa saavuttaneet räystään alapuolisen laudoituksen. Mikäli sairaankuljettajat eivät olisi alkusammuttimella rajoittaneet palon leviämistä, se olisi päässyt leviämään ullakkotiloihin esteettä. Tästä olisi ollut seurauksena se, että palokunnalla olisi ollut huomattavasti isompi tehtävä palon sammuttamisessa sekä palopesäkkeiden raivaamisessa.
– Harry Häyrinen, paloesimies
Huoneistopalo (5.3.2018). Kohteen pelastustiet erittäin haastavat kapeat rännit, joissa runsaasti lunta. Pelastusyksikkö jäi säätämään kohteeseen pääsyä lukoilla ja ketjunheittäjillä (jyrkkä ylämäki joka jäässä). Yksikön esimies ja 1:n lähti jalkaisin kohteeseen jauhe ja vaahto mukana. Matkaa 200 m. Palo saunassa, 4. krs, huoneiston ovi auki porrashuoneeseen, savua runsaasti. Kerrosta alempana maski naamalle ja hyökkäys käsisammuttimin. Palo ainoastaan saunassa jota käytetty vaatevarastona, kiuas toimintakunnossa sulakkeet paikallaan. Ykkönen tyhjentää jauheen ja sulkee saunan oven, avataan ikkunat ja parvekkeen ovi, pyydetään savutuuletus. Samaan aikaan RLU111 avaa porrashuoneen savunpoistoja ja tarkistaa yläpuoliset tilat. Palo sammuu jauheella lähes kokonaan, varmistan sen vielä vaahdolla ja raivauksella, loppusammutus käsisuihkulla. Palo rajoittunut saunatilaan, mittavat savuvahingot koko muussa huoneistossa.
– Janne Nieminen, paloesimies
KUP40 ja operaattori olivat tutustumassa Klaukkalassa kärkiyksikköasemaan. Hälytys parin kilometrin päähän paloasemasta. Autotalli tulessa. Kärkiyksikkö ei ollut vielä toiminnassa ja lähin yksikkö reilun vartin päässä Nurmijärven kirkonkylällä. Kohteessa tallista runsaasti savua, ovet olivat kiinni. Sammutushyökkäys ovea raottamalla ja jauheella sammutus. Asetyylipullokin raahattiin ulos. Varmistelua siihen asti, kunnes pelastusyksikkö tuli paikalle. Palo oli tallin takakulmassa, mutta saatiin hyvin sammutettua jauheella. Pelastusyksikön miehistö raivasi loput. Vaahtoa ei tainnut vielä silloin olla johtoautossa.
– Jari Vuoripuro, paloesimies / palomestari
Kerrostalon partsilla palo. 1:n ja 2:n teki tiedustelun jauhe+ vaahto. Konemies teki perusselvitystä. Yksikön esimies toimi konemiehenä. Palo saatiin sammumaan käsisammuttimilla. Partsilla oli lasitus ja oven aukaisu vuoksi huoneistoon pääsi savua. Palo ei levinnyt mihinkään.
– Pertti Paakkari, varapaloesimies
Automaattihälytys RKU 101. Matkalla kohteeseen vaste nousee suuremmaksi, vartija ilmoittaa, että kellarikerroksen pukuhuonetiloissa savua. Kohteeseen tultaessa huomaamme, että koko rakennus on täynnä ihmisiä (arvio yli 1000 ihmistä), käskemme vartioita evakuoimaan kaikki ihmiset ulos rakennuksesta ja lähdemme tiedustelemaan huoltomiehen kanssa palokohdetta käsisammuttimilla. Pukuhuonekäytävälle tullessa huomaamme / haistamme että näkyvää savua tulee käytävällä vastaan, ilmoitan kuljettajalle, että rupeaa selvittämään perusselvitystä valmiiksi seuraavalle saapuvalle yksikölle. Paikallistamme mistä pukuhuoneesta savu tulee (käytävällä noin 10 eri pukuhuonetta), pukuhuone täynnä savua. Käytävällä saatavilla pikapaloposti jolla aloitamme sammutuksen. Saamme palon sammumaan pikapalopostilla ja samalla hetkellä jo perusselvitys tulikin kellarikerrokseen.
– Kimmo Koski, varapaloesimies
Huoneistopalo RKU 101 joukkuelähtö. Matkalla kohteeseen ilmoittajalta tulee tieto, että palo saatu itse sammutettua. P30 peruu matkalla itsensä ja muut yksiköt, RKU 101 jatkaa kohteeseen. Soittaja alaovella vastassa ja opastaa meidät ylimmän kerroksen huoneiston ovelle (mukanamme 2 käsisammutinta). Asunnon oven avattua huomaamme, että asunnossa on runsaasti savua, esimies ilmoittaa kuljettajalle että tekee varmuuden vuoksi perusselvityksen. Menemme asuntoon käsisammuttimen kanssa ja löydämme palopesäkkeen saunasta, saamme palon sammutettua yhdellä käsisammuttimella ja penslaamme vielä lauteet / seinät pesuhuoneen vesiletkulla.
– Kimmo Koski, varapaloesimies
Pohjois-Savon pelastuslaitoksella on mielenkiinnolla seurattu Pelastusopiston täydentävien sammutusmenetelmien tutkimus- ja kehitystoimintaa. Palomestari Antti Korhonen kertoo omia kokemuksiaan PETS-menetelmien jalkauttamisesta:
”Kun Pelastusopistolla tehdyistä sammutusmenetelmien kokeiluista saatiin tietoa, oli työvuorossa puhetta, että mekin kokeilisimme asiaa. Aloitimme patongin eli kerrokseen vietävän laskostetun letkuvyyhdin tekemisestä. Heti ensimmäisessä harjoituksessa miehet totesivat, että systeemi on hyvä, otetaan käyttöön.”
”Mietimme perinteisten selvitysmallien eri vaihteita ja sitä, miten voisi tehdä uudella tavalla. Samaan aikaan jaettiin kokemuksia Pelastusopiston kanssa. Tiedonjako ja harjoitukset ovat vahvistaneet käsitystä, että olemme oikeassa suunnassa.”
”Ismo Huttu Pelastusopistolta on käynyt pitämässä meillä kaksi koulutustilaisuutta. Niiden kautta täydentävät menetelmät on esitelty koko Pohjois-Savon pelastuslaitoksen henkilöstölle. Lopultahan palomestarit ja esimiehet ovat keskeisiä siinä, miten vuoroissa ja yksiköissä nämä asiat otetaan osaksi normaalia arjen toimintaa.”
”Koulutuksissa on ollut hyvänä johtolankana se, ettei tässä nyt olla mitään ainoaa totuutta kertomassa, vaan tuodaan vaihtoehto. Terve järki pitää olla mukana, työturvallisuus edellä mennään.”
”Meillä on sattunut keikkoja, joissa on pystytty käsisammuttimilla sammuttamaan. Toisaalta on ollut keikkoja, joissa on lähdetty käsisammuttimien kanssa, mutta on jouduttu perääntymään ja turvautumaan letkuun. Näen, että palomiehet ovat oivaltaneet täydentävien menetelmien mahdollisuudet käytännössä.”
”Kun itse tulin pelastustoimeen töihin 80-luvulla, oli johtoautossa käsisammutin ja sillä hyökättiin. Sanotaankin, että johan tätä aikoinaan tehtiin, ei ole mikään uusi asia. Ei olekaan, mutta nyt on löydetty keskitie sammuttimien ja vedellä sammuttamisen välillä. Ne eivät sulje toisiaan pois.”
”Pitkästä aikaa, oikeastaan sen jälkeen kun pienpisarasammutus tuli, nyt mietitään ensisammutusta ja sammutusyksikön ensitoimenpiteitä, sitä että ehkä tehtävän jakoa voisi tehdä paremminkin.”
”Täydentävistä menetelmistä keskusteltaessa usein painottuvat korkean rakennukset. Korostaisin myös kasvukeskusten ulkopuolisia alueita ja maaseutua, missä kohteeseen tullaan vahvuudella 1+1 tai 1+2. Voidaanko paloa rajoittaa, jopa sammuttaa, rakennuksen ulkopuolelta – ennen vahvuuden täydentymistä, savusukeltajien saapumista? Pelastusopiston kurssilla opetetaan, miten ikkunankarmiin tai seinään porataan reikä, jonka kautta pistosuihkuputkella syötetään sumu tai jauhe palavaan huoneistoon. Tämä on vaihtoehto sille, että odotetaan tekemättä mitään.”
”Viimeisin kokemus käsisammuttimista on, kun kerrostalon asunnon saunassa monot syttyivät kiukaalla tuleen. Kun esimies sammuttajan kanssa eteni saunaan, oli palo edennyt paneeleihin ja lauteisiin. Palo saatiin sammutettua mukana olevilla sammuttimilla. Letkua olisi odoteltu minuutista kahteen minuuttiin. Myöhemmin kuvia katseltaessa todettiin, että voi olla, että sauna olisi ollut silloin täysin tulessa. Nopeus on valttia.”
Lue lisää näköislehdistä:
Täydentävät menetelmät mukaan selvityksiin (Pelastusalan ammattilainen 2/2018)
Käsisammuttimet taas kunniaan (Pelastusalan ammattilainen 3/2017)
Kerro kokemuksista!
Onko pelastuslaitoksellanne kokemuksia täydentävistä sammutusmenetelmistä?
Lähetä vapaamuotoiset keikkakertomukset tai muuta palautetta palomestari Arto Latvalalle
(Keski-Uudenmaan pelastuslaitos): arto.latvala@ku-pelastus.fi
Palautetta hyödynnetään PETS-kehitystyössä ja -koulutuksessa.
