Pohjois-Karjalan pelastuslaitos siirtyi keväällä 40 tunnin viikkotyöaikaan, mutta vuorokausityö säilyi. Ensihoitajat ovat olleet tästä mielissään.
Pohjois-Karjalassa on aiemmin tehty työtä myös 12 tunnin vuoroissa 38,25 tunnin viikkotyöajalla. Ensihoitaja Juha Piironen puhuu ”mustasta ajasta”.
– Työn sitovuus oli käsittämätön. Viikossa saattoi olla neljä 12 tunnin vuoroa peräkkäin, ja toisinaan työvuorojen välillä oli vain yhden päivän vapaita. Yksityiselämä kärsi siitä paljon, Piironen kertoo.
Vuorokausityö tuo säännöllisyyttä
Vuorokausityön säilymisen mahdollisti paikallinen sopiminen. Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL haluaa, että pelastusalan ammattilaiset voivat neuvotella itselleen parhaiten sopivan työaikamuodon, ja kannustaa paikallisten järjestelmien kehittämiseen.
– On tärkeää, että voimme sopia sellaisesta työajasta, jonka mahdollisimman moni alueen työntekijöistä kokee hyväksi. Sama malli ei välttämättä toimi kaikkialla, ensihoitaja Nenna Räty sanoo.
Sekä Räty että Piironen arvostavat vuorokausityön tuomaa säännöllisyyttä että pitkiä vapaita.
– Ehdin hyvin palautua työvuorosta sekä fyysisesti että henkisesti vapaiden aikana. Työrytmi on mahdollistanut myös täysipäiväisen opiskelun kokoaikaisen työn ohessa, ammattikorkeakoulussa opiskeleva Räty kertoo.
Vuorokausityössä kaikki voittavat
Vuorokausityössä aktiivityöaikaa saa olla korkeintaan 12 tuntia. Se on vaatinut myös työnantajalta töiden uudelleenjärjestelyjä, jotta aktiivityöaika ei ylittyisi.
– Työnantaja on tehnyt paljon sen eteen, että työsuojeluehdot täyttyvät. Täällä hankala alue on Joensuu. Siellä päiväambulanssiin on palkattu muutama uusi työntekijä, ja lisäksi on kehitetty D-tehtäviä varten virtuaalinen yksikkö, Pohjois-Karjalan pelastushenkilöstön aktiivi Olli-Pekka Kokko kertoo.
Hätäkeskus ei enää automaattisesti lähetä ambulanssia D-tehtäville, vaan virtuaaliyksikkö ottaa ensin avuntarvitsijaan yhteyttä puhelimitse ja tekee hoidontarpeen arviointia. Sen hyödyt ovat näkyneet konkreettisesti alueen ensihoidossa.
– Uusi järjestely on vähentänyt päiväajalta todella paljon D-tehtäviä ja mahdollistanut sen, että päivän aikana voi tehdä asemapalvelusta ja levätä yötä varten. Kenttäjohtajat ovat myös siirtäneet tehtäviä vuorokausiautoilta päiväautoille, jotta vuorokausiautot saavat taukoa operatiivisesta työstä niin, ettei aktiivityöaika ylity yön aikana, Räty kuvaa.
Piironen huomauttaa, että vuorokausityö helpottaa myös työnantajan työvuorosuunnittelua.
– Ja työnantajalle on totta kai myös etu, että työntekijät viihtyvät.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Nenna Räty
