Tilannekeskuspäivystäjä Kaarina Salomaa aloitti kesätöissä paloaseman hälytyspäivystäjänä, mutta ajautui sen jälkeen sote-puolelle töihin lähes 20 vuodeksi.
Kaarina Salomaa tottui jo pikkutyttönä auttamaan paloautojen hälytyksissä ja hälytysten kirjaamisessa, kun hänen isänsä työskenteli palopäällikkönä ja perhe asui paloaseman yhteydessä.
Hän teki myös ensimmäiset kesätyönsä pelastuslaitoksen hälytyspäivystäjänä teini-iässä ja ajatteli, että aluehälytyskeskus voisi olla sopiva tulevaisuuden työpaikka.
Ovet hätäkeskukseen eivät kuitenkaan heti auenneet, sillä Salomaa aloitti fysioterapiaopinnot, ja kuntoutusala imaisi hänet mukaansa 20 vuodeksi.
Lopulta oli pakko suunnitella alanvaihtoa, sillä sormien nivelrikko ei enää mahdollistanut fysioterapiayrittäjän työtä. Siinä vaiheessa ajatus hätäkeskuspäivystäjän opinnoista palautui mieleen. Isän lisäksi kaksi Salomaan veljistä työskentelee pelastusalalla, ja myös kummipoika oli harkinnut hakevansa pelastajakurssille. Salomaa ajautui puolivahingossa Pelastusopiston sivuille ja huomasi avoinna olevan haun hätäkeskuspäivystäjän opintoihin.
– Siitä se kipinä sitten syttyi, Salomaa naurahtaa.
Luottamustehtävissä tarvitaan näppituntumaa
Salomaa valmistui hätäkeskuspäivystäjäksi vuonna 2008 ja työskenteli yli kymmenen vuotta päivystäjänä. Sinä aikana hätäkeskustyö muuttui moneen kertaan.
– Aloin pohtia työpaikan vaihtoa jo silloin, kun Erica-järjestelmä tuli vuonna 2018. Se ohjasi työtä liian paljon, ja omaa ammattitaitoa oli vaikea hyödyntää, Salomaa kertoo.
Hän pitää tärkeänä tehtävänkäsittelyn uudistusta, jonka myötä päivystäjät voivat jälleen tehdä työtä omalla ammattitaidollaan.
”Aloin pohtia työpaikan vaihtoa jo silloin, kun Erica-järjestelmä tuli vuonna 2018.”
Salomaa oli aktiivinen toimija myös Suomen hätäkeskusammattilaisten liitto HALissa. Hänestä tuli nopeasti liiton varaluottamusmies ja vuoden 2013 alusta varsinainen luottamusmies. Vuoden 2017 alusta hän toimi myös liiton puheenjohtajana sekä SPALin hallituksen jäsenenä. Luottamustehtävät HALissa päättyivät Salomaan omasta tahdosta vuosien 2021 ja 2022 aikana hänen siirryttyään töihin tilannekeskukseen.
– Minulle tuli olo, etten pysynyt riittävän hyvin kärryillä hätäkeskuspäivystäjien asioista, koska en ollut enää aktiivisesti työn arjessa läsnä. Kun työstä ei ole näppituntumaa, luottamustehtävien hoitaminen on vaikeaa, Salomaa kertoo.
Aikapaineesta irrottautuminen vei kuukausia
Vuonna 2021 Salomaa huomasi, että Pohjois-Savon pelastuslaitos haki tilannekeskuspäivystäjiä neljä pelastuslaitosta yhdistävään Itä-Suomen tilannekeskukseen, ISTIKEen. Salomaa päätti hakea mielenkiintoiselta vaikuttavaan tehtävään. Kun hän sai paikan, hänestä tuntui, että ympyrä sulkeutui.
– 35 vuotta ehti kulua siitä, kun Ilomantsin paloasemalta lähdin. Moni asia oli kyllä siinä välissä muuttunut, hän naurahtaa.
Salomaa oli jo aiemmin päässyt tutustumaan tilannekeskustyöhön HALin vieraillessa Pirkanmaan pelastuslaitoksen tilannekeskuksessa. Työssä on paljon samaa kuin hätäkeskuksessa, mutta toisaalta ympäristö on täysin erilainen.
– Tässä työssä ollaan pääasiassa yksin. Alkuvaiheessa oli vähän orpo olo ja kaipasi vuoromestaria työnsä tueksi. Onneksi puhelinsoiton päästä löytyy aina apua. Työkavereita hätäkeskuksesta on tietysti ikävä, Salomaa sanoo.
”Minulta meni puoli vuotta siihen, että sisäinen sekuntikello ei enää kirittänyt työtäni.”
– Teemme paljon yhteistyötä kentän kanssa ja pidämme huolta siitä, että he saavat kaiken tarvittavan tiedon ja avun tehtävien hoitamiseen.
Suurin ero on aikapaine – tai sen puute. Hätäkeskustyössä selkärankaan iskostui ajatus siitä, että työ pitää tehdä nopeasti.
– Minulta meni puoli vuotta siihen, että sisäinen sekuntikello ei enää kirittänyt työtäni.
Salomaa täyttää tänä vuonna 56 vuotta. Hänellä on vielä rutkasti työuraa jäljellä ja tällä hetkellä hänestä tuntuu, että voisi työskennellä uransa loppuun tilannekeskuksessa. Uralle on mahtunut paljon muutoksia ja uuden oppimista. Siksi hän kannustaa myös muita haastamaan itseään.
– Avoimuus ja kokeilunhalu vievät eteenpäin niin yksilöä kuin koko alaakin. Pelastusala on yksi arvostetuimpia aloja, ja hyvällä yhteistyöllä kehitämme tätäkin alaa.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Kari Keränen & Unsplash / Valtteri Laukkanen
