Pelastuslaitoksilla tehty valvonta osoittaa monien päällystövirassa työskentelevien kokevan vaikeuksia työn hallinnassa. Kuormitusta aiheuttavat samanaikaiset työtehtävät, työn keskeytykset, tiedonkulun ongelmat ja epäselvät vastuukysymykset.
Aluehallintovirasto on tehnyt yli 160 työsuojelutarkastusta pelastustoimen alalla vuosina 2020–2024. Tarkastusten pääpaino on ollut työaikakuormituksessa, psykososiaalisessa kuormituksessa ja työympäristön olosuhteissa.
Psykososiaalinen kuormitus oli erityisenä tarkastelun kohteena aluehallintoviraston valvontaprojektissa, joka kohdistui noin 30 paloasemaan Etelä-Suomessa. Tarkastuksissa tietoa hankittiin kyselyillä, haastatteluilla ja havainnoinnilla.
Päällystön työssä korostui erityisesti työmäärän kuormittavuus ja työn sirpaleisuus. Moni alipäällystöön kuuluva vastaa työssään perustehtävänsä lisäksi esimerkiksi henkilöstöhallinnon tehtävistä sekä harjoitusten suunnittelusta ja järjestämisestä. Näiden tehtävien keskeytyminen hälytystehtävien tai muun syyn vuoksi heikentää merkittävästi työn hallinnan tunnetta.
Kuormitusta aiheuttivat myös usean eri asian tekeminen samanaikaisesti, vastuukysymykset sekä viestinnän haasteet.
— Joillakin pelastuslaitoksilla näkyivät matriisiorganisaation ominaispiirteet: vastuu ja valta epäkohtien korjaamisessa vaihteli merkittävästi. Lisäksi tiedonkulun ongelmat nousivat esiin erityisesti nopeissa muutostilanteissa – uuteen työvuoroon tullessa työntekijät saattoivat jäädä ilman ajantasaista tietoa jo tapahtuneista muutoksista, tarkastaja Sari Niemelä Etelä-Suomen aluehallintovirastosta kuvailee.
Tiedonkulun ongelmat nousivat esiin erityisesti nopeissa muutostilanteissa.
Paloesimiesten ja palomestareiden saama tuki henkilöstöasioiden hoitamiseen vaihteli huomattavasti. Joillain alueilla henkilöstöhallinnon järjestelmiä oli vaihdettu, jolloin tuen merkitys korostui.
— Vuorotyötä tekevä operatiivinen päällystö ei ollut saanut järjestelmien käyttöön yhtä kattavaa koulutusta kuin päivätyötä tekevä, Niemelä kertoo.
Palomiehillä suurimmat psykososiaaliset kuormitustekijät liittyivät työn järjestelyihin, hallinnan tunteeseen, työmäärään ja aikapaineeseen. Lisäksi kehittämistarpeita havaittiin työvälineissä, työskentelyolosuhteissa ja työympäristössä. Epäselvyys vastuista ja siitä, kenen tehtäviin kuuluu huolehtia esimerkiksi ilmoitettujen epäkohtien korjaamisesta, lisäävät palomiesten kuormituksen kokemusta ja epävarmuutta.
Eri ammattiryhmillä on erilaisia kuormitustekijöitä.
Pelastuslaitoksilla oli aluehallintoviraston mukaan tunnistettu hyvin pelastustehtäviin liittyviä operatiivisia riskejä, ja myös ennaltaehkäiseviä ja suojaavia toimenpiteitä oli toteutettu.
Psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamisen osalta sen sijaan parantamisen varaa löytyi kaikilta pelastuslaitoksilta, erityisesti kattavuuden ja järjestelmällisyyden osalta.
— Työpaikoilla ei vielä ole laajasti ymmärretty, että eri ammattiryhmillä on erilaisia kuormitustekijöitä. Esimerkiksi päällystön psyykkisen kuormituksen tekijät eroavat merkittävästi pelastajien, ensihoidon tai palotarkastajien työstä. Tehtäväkohtaiset kuormitustekijät olisi tunnistettava, jotta niitä voitaisiin ennaltaehkäistä tehokkaasti, Niemelä kertoo.
Psykososiaalisen kuormituksen hallinnan lisäksi pelastusalalla ilmeni puutteita erityisesti työn vaarojen arviointiin ja työterveyshuollon työpaikkaselvityksiin liittyen.
— Työpaikkaselvitykset oli usein rajattu asemaolosuhteisiin. Operatiiviseen työhön liittyviä tai ammattiryhmäkohtaisia haitta- ja vaaratekijöitä ei oltu huomioitu riittävän kattavasti.
Tarkastuksilla nousi esiin myös hyviä käytäntöjä, kuten työn ja perhe-elämän yhdistämistä helpottavaa vuorosuunnittelua sekä erilaisia ratkaisuja työkyvyn ja työn yhteensovittamiseen.
Operatiiviseen työhön liittyviä haitta- ja vaaratekijöitä ei oltu huomioitu riittävän kattavasti.
Työsuojeluviranomainen antaa valvonnan yhteydessä ohjausta ja neuvontaa auttaakseen työpaikkoja tunnistamaan, ennaltaehkäisemään, vähentämään ja hallitsemaan työn aiheuttamaa haitallista kuormitusta.
Jos haitallista kuormitusta aiheutuu esimerkiksi useista yhtäaikaisista tehtävistä, on tärkeää tunnistaa, mistä tilanne johtuu ja miten siihen voidaan vaikuttaa.
— Tulee pohtia, mikä aiheuttaa keskeytyksiä, ja pyrkiä poistamaan aiheuttaja. Mikäli aiheuttajan poistaminen ei ole mahdollista, niin mietitään, miten voidaan työpäivään mahdollistaa edes osittain keskeytymätöntä työaikaa, tarkastaja Niemelä sanoo.
Pelastuslaitosten psykososiaalisen valvontahankkeen aluehallintovirasto toteutti kaksi vuotta sitten, mutta tilanne hyvinvointialueilla saattaa olla edelleen sama – ehkä huonompikin.
— Sellainen tuntuma on, että operatiivisen alipäällystön työssä usean eri asian tekeminen samanaikaisesti ja tiedonkulku ovat edelleen haasteita. Parin viime vuoden aikana on tapahtunut paljon muutoksia. Organisaatiouudistukset ovat saattaneet vaikeuttaa työpaikkojen kehitystyötä, joka oli aloitettu tarkastusten yhteydessä annetun ohjauksen pohjalta, Niemelä sanoo.
Mitä tarkoittaa työn psykososiaalinen kuormitus?
Psykososiaaliset kuormitustekijät ovat työtehtävään, työn mitoitukseen ja suunnitteluun, työjärjestelyihin, johtamiseen, työyhteisöön, vuorovaikutukseen, työympäristöön ja organisaatioon liittyviä piirteitä, jotka vaikuttavat ihmiseen.
Kuormittuminen syntyy työn ja työntekijän vuorovaikutuksessa. Psyykkiset kuormitustekijät johtuvat ristiriidasta työn vaatimusten ja työntekijän voimavarojen välillä, kun taas sosiaaliset kuormitustekijät liittyvät työyhteisön vuorovaikutukseen.
Työnantajan vastuulla on toteuttaa toimet haitallisen työkuormituksen ennaltaehkäisemiseksi, vähentämiseksi ja poistamiseksi. Johtamiskäytännöt ja esihenkilöiden toiminta vaikuttavat merkittävästi työhyvinvointiin ja psykososiaalisen kuormituksen kokemukseen.
Lähde: Työturvallisuuskeskus
Teksti: Mikko Terävä
Kuvat: Juha-Pekka Laakso ja DALL·E
