Kessut ovat puun ja kuoren välissä yrittäessään vastata ylempien esimiesten ja oman ryhmänsä vaatimuksiin. Jatkossa paloesimiesten koulutuksessa tulee entistä enemmän painottaa henkilöstöjohtamisen osaamista, esittää aihetta tutkinut aluepalopäällikkö Kari Alanko.
Paloesimiesten vastuut ja velvollisuudet – mukaan lukien työnantajan edustajana toimiminen – ovat lisääntyneet. Esimiesten on hallittava aiempaa laajemmin ja syvemmin henkilöstöhallinnon ja johtamisen eri osa-alueita.
Pelkkä pelastustoiminnan johtaminen ei enää riitä, kun henkilöstöjohtamisen vastuuta on valutettu organisaatioissa alaspäin.
Ongelmaksi muodostuu se, että paloesimiesten nykyinen peruskoulutus ei vastaa työelämän vaatimuksia:
– Koulutus keskittyy pelastustoiminnan johtamiseen ja henkilöjohtamisen taidot jäävät sivuun, toteaa aluepalopäällikkönä Varsinais-Suomen pelastuslaitoksella työskentelevät Kari Alanko.
Alanko tutki paloesimiehiin kohdistuvia vaatimuksia sotatieteiden maisterikurssin pro gradu -tutkielmassaan Paloesimies lähiesimiehenä pelastustoimessa.
Alipäällystön koulutusta on toteutettu saman laajuisena vuodesta 1992 alkaen. Sisällöllisesti tutkintoa on kehitetty enemmän opiskelijaa aktivoivaan ja hänen oppimistaan tukevaan suuntaan. Koulutuksessa ei kuitenkaan ole otettu huomioon työelämän muuttumista ja lähiesimiestoiminnan tarpeen kasvua.
Työ vaatimukset, peruskoulutus sekä osaamisen kehittäminen tutkinnon jälkeen menevät eri raiteita, Alanko tiivistää.
Ap-koulutus tähtää lähes ainoastaan pelastustoiminnan johtamiseen, joka onkin tärkeä kokonaisuus paloesimiehen tehtävän kuvauksessa. Kuitenkin työ on pääsääntöisesti asemapalveluksen johtamista, jossa pääosassa ovat lähiesimiehen taidot.
– Itsekin ap-luokan käyneenä tiedän, että kurssi antaa hyvän pohjan paloesimiehen operatiivisiin tehtäviin. Tämän lisäksi esimieheltä odotetaan paljon muutakin, kuten kykyä vetää tuloksellisia kehityskeskusteluja ja arvioida henkilökohtaisia palkanosia. Arjen työssä vaaditaan vuorovaikutustaitoja, summaa Alanko.
Pelastusalalla onkin mietinnän paikka siinä, vastaako paloesimiesten peruskoulutus ja työpaikoilla annettava jatkokoulutus sekä yleinen osaamisen kehittäminen sitä työympäristöä, missä työskentelemme, Alanko näkee.
– Henkilöstöjohtamisen pitää olla jatkossa samalla tavalla painotettuna koulutuksessa kuin pelastustoiminnan johtaminen. Molemmat tukevat kuitenkin loppuvaiheessa toinen toisiaan.
Pelastustoiminnan johtamisosaamisen kehittämiseen satsataan, mutta liian harvat laitokset ovat systemaattisesti panostaneet lähiesimiesten koulutukseen, Alanko sanoo.
– Pääsääntöisesti on tehty ratkaisuja, joissa työvuoron pilkkomisella on voitu tehdä muutamia päiviä vuodessa, jolloin käydään perusasioita läpi. Suurin osa ajasta menee kuitenkin ohjeiden ja erilaisten määräysten läpikäymiseen ja kertaamiseen. Itse lähiesimiesosaamisen kehittämiseen ei ole luotu järjestelmällistä toimintaa, kuvaa Alanko alipäällystön tilannetta pelastuslaitoksissa.
Pelastusalalta on puuttunut oma järjestelmällinen lähiesimiesten osaamisen kehittämisjärjestelmä. Säännöllistä yhteistyötä koulutusta tuottavien tahojen kanssa ei ole ollut. Jos koulutuksia on järjestetty, ne ovat keskittyneet enemmän päällystöön.
Pääsääntöisesti osaamisen kehittäminen on perustunut henkilöiden omaan motivaatioon kehittää itseään.
Pelastuslaitoksella ei vaadita lisäkoulutusta, eikä välttämättä ole luotu paloesimiehelle toimenkuvaa, jossa lähiesimiehen ominaisuuksia olisi vaadittu.
– Myöskään suorituskykyvaatimuksia ei ole listattu lähiesimiestoimintaan, ainoastaan pelastustoiminnan johtamiseen liittyvissä asioissa.
Ongelma on tiedostettu ja ymmärretty se, että lähiesimiesten osaamisen kehittämiseen tulee tarttua. Pelastustoimessa on selvitetty alan koulutuksen laajaa uudistusta. Vielä ei sisäministeriö ole julkistanut linjauksia, mihin suuntaan mennään.
Alanko toivoo, että koulutusuudistus tehostaisi oppilaitosten ja pelastuslaitosten toimintaa niin, että koulutuksen ja työelämän välinen yhteistyö kehittyisi.
Samoin pelastustoimelle olisi Alangon mielestä edullista, jos alipäällystökoulutuksessa verkostoiduttaisiin esimerkiksi Poliisiammattikorkeakoulun tai Maanpuolustuskorkeakoulun kanssa.
– Ala hyötyisi, jos tulevat esimiehet pääsisivät benchmarkkaamaan muita aloja ja niiden lähiesimiestyön käytännön haasteita ja ratkaisuja. Tämä voitaisiin toteuttaa yhteisillä moduulijaksoilla.
Opinnäytetyö on luettavissa Maanpuolustuskorkeakoulun sivulta:
http://www.doria.fi/handle/10024/160412
Kehitysehdotukset:
– Alipäällystökoulutuksen uudelleen järjestäminen siten, että jatkumo pelastajan tutkinnosta voisi keskittyä lähiesimiestoimintaan eikä pelastajan taitojen kertaamiseen ja pelkästään pelastustoiminnan johtamiseen
– Pelastuslaitoksissa on kiinnitettävä huomiota enemmän suorituskykyvaatimuksiin paloesimiehen lähiesimiestyön osalta. Suorituskykyvaatimus voisi olla valtakunnallinen
– Osaamiskartoitus ja osaamisprofiilien luominen otettava arjen työkaluksi. Sen avulla saamme selville osaamisen kehittämisen tarpeen paloesimiesten osalta
– Lähiesimiestoiminta on otettava painopisteeksi osaamisen kehittämisessä
– Pelastuslaitoksissa on pyrittävä siihen, että osaamisen kehittäminen on jatkuva prosessi kaikilla osa-alueilla
Lähde: Kari Alanko, Paloesimies lähiesimiehenä pelastustoimessa. Hyvän paloesimiehen ominaisuudet. Pro gradu -tutkielma. Sotatieteiden maisterikurssi 7, Maanpuolustuskorkeakoulu.
Paloesimies parhaimmillaan: helposti lähestyttävä, luottamuksen rakentaja
Paloesimiehen pitää olla monitaituri monessa mielessä. Pelastustoimessa on perinteisesti korostettu pelastustoiminnan johtamista, mutta työelämä edellyttää esimieheltä myös hyviä vuorovaikutustaitoja, päätöksentekokykyä, tasapuolisuutta ja kykyä rakentaa luottamusta.
Osana pro gradu -työtään aluepalopäällikkö Kari Alanko kysyi pelastustoimen työntekijöiltä hyvän paloesimiehen ominaisuuksia. Lähes kaikki vastaajat toivat esille sen, että paloesimies on tavalla taikka toisella linkkinä päällystön ja miehistön välillä.
Paloesimiehen kuvattiin olevan kuin ”puun ja kuoren välissä” tulkitessaan päällystön ja miehistön asioita ja toimiessaan ”tulkkina” kahden eri ammattiryhmän välillä.
– Paloesimies ryhmänsä kanssa on kiinteä työryhmä, joka pyrkii hoitamaan oman tehtävänsä parhaalla mahdollisella tavalla, mutta haluaa sen tehdä ilman vahvaa ohjausta ylempää, Alanko kirjoittaa.
Paloesimies jalkauttaa pelastuslaitoksen strategiaa taiteillen oman työryhmänsä sekä esimiehensä välissä, sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden paineessa.
Haastateltavien näkemyksissä esiintyi paloesimiehen kaksinapaisuus: esimies oli lähes kaikkien vastaajien mielestä ensisijaisesti operatiivinen johtaja ja vasta tämän jälkeen tulee asemapalvelun johtaminen. Kuitenkin pääosa paloesimiehen päivittäisjohtamisesta on asemapalvelun johtamista.
Gradun aineistona on kymmenen henkilön teemahaastattelut. Haastatellut olivat kahdelta pelastuslaitoksissa ja he työskentelivät palomiehinä, paloesimiehinä tai palomestareina. Vaikka vastaajajoukko on suhteellisen pieni, antaa se Alangon mukaan kuitenkin hyvän läpileikkauksen lähiesimiestoiminnan haasteista.
Pelisilmää pitää olla
Haastateltavien mielestä hyvän lähiesimiehen tärkeimmät ominaisuudet ovat luottamus, vuorovaikutustaidot sekä kokonaisuuksien hyvä huomioiminen. Lisäksi hyvän esimiehen pitää jatkuvasti kehittää itseään ja innostaa alaisiaan.
Nämä ominaisuudet ovat samat kuin muissakin työympäristöissä, Alanko toteaa.
Haastatteluaineistossa korostui se, että luottamus on kaiken perusta paloesimiehen ja yksittäisen työntekijän välillä. Luottamus ei rajoitu pelkästään onnettomuustehtävien hoitamiseen, vaan samalla tavalla myös asemapalvelukseen ja jopa uskoutumiseen henkilökohtaisista asioista, jotka liittyvät kotielämään.
Hyvä paloesimies lähiesimiehenä koettiin sellaiseksi, jota on helppo lähestyä ja jonka kanssa voi puhua vaikeistakin asioita. Esimiehen tulee olla hyvä kuuntelija ja olla ”läsnä”.
Paloesimiehen ei tarvitse itse osata kaikkea, mutta hänen pitää tietää ja tuntea oma ryhmänsä, jotta voi käyttää hyödyksi asiantuntijuutta ryhmän sisältä. Vaikka esimies kantaa vastuun, koettiin hyväksi kuitenkin se, että voidaan yhdessä miettiä eri vaihtoehtoja tehdä asiat.
Paloesimiehen ominaisuuksia lähiesimiehenä voisi Alangon mukaan verrata osallistuvaan johtamiseen, jossa johtaja ei korosta ryhmässä johtajuuttaan: päätöksenteossa esimies pyrkii tasavertaisuuteen, eikä ihan aina välitä muotoseikoista. Hyvällä paloesimiehellä on luontaista tai opittua ”pelisilmää”.
– Hyvä esimies on hyvä kuuntelija, joka pyrkii saamaan muista parhaat puolet esiin. Tällä tavoin hän osoittaa arvostavansa muiden mielipiteitä. Muut eivät välttämättä aina huomaa hänen olevan esimies, Alanko näkee.
Usein ensimmäisenä paikalla
Johtamisessaan paloesimies luottaa oman esimerkkinsä voimaan, haastatellut kokivat. Osallistuva johtaja pyrkii epäsuorasti päämäärään ja luottaa ryhmän kykyyn saavuttaa se. Kaikessa toiminnassaan hän korostaa ryhmäsuoritusta, ”me teimme sen”.
Gradun haastatteluringissä oli sekä nuoria että kokeneempia paloesimiehiä. Eräs jo varttuneempi esimies totesi Alangon mielestä loistavasti ryhmän johtamisen perimmäisestä luonteesta:
– Hän oivalsi, että eihän johtaminen loppuperin mitään vaikeata ole – sehän on sitä, että osaat käyttäytyä hyvin ja otat toiset ihmiset huomioon.
Kaikkinensa alipäällystö on todella tärkeässä roolissa työyhteisössä, jos vaikka ajatellaan varhaista välittämistä, Alanko painottaa:
– Paloesimies on yleensä organisaatiossa se ensimmäinen työnantajan edustaja, jolla on tilaisuus havaita työntekijän huolet ja jolla on ensimmäisenä mahdollisuus päästä murheisiin kiinni. Todella tärkeä linkki siis jo työhyvinvoinninkin kannalta.
Pelastuslaitoksissa yli 400 kessua
Pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilaston PRONTOn mukaan vuonna 2017 Suomessa oli 449 alipäällystön edustajaa. Näistä paloesimiehistä eli ”kessuista” 411 osallistui pelastustoimintaan.
Pelastuslaitosten alipäällystön jäsenet toimivat esimiehinä pelastustoimialueen ja toimipisteen mukaan sekä vakinaiselle, sivutoimiselle ja vapaaehtoiselle pelastusmiehistölle operatiivisissa tehtävissä. Joillain alueilla he toimivat esimiehinä myös sairaankuljetuksessa toimivalle henkilöstölle.
Kuva: Istock.com/martin-dm
