Henkilöstöjohtamisen rooli kasvaa koko ajan paloesimiehen työssä. Lyhyeen koulutukseen on vaikea saada riittävästi käytännön työtä tukevia johtamisopintoja, kun opintokokonaisuuksia on paljon.
Paloesimiehen työ on koko pelastustoiminnan selkäranka. Siinä roolissa pitää olla operatiivinen johtaja ja samaan aikaan myös henkilöstöjohtaja, Pelastusopiston vanhempi opettaja Antti Koskela sanoo.
Paloesimiehet ovat kertoneet kovasta kuormituksesta muun muassa Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella sekä Helsingissä. Lisääntyvät työtehtävät haastavat myös koulutuksen järjestäjää.
SPALin ensimmäistä kertaa järjestämässä Esimiesten ja päällystön seminaarissa käytiin polveilevaa keskustelua työnkuvista ja siitä, ettei koulutus aina riitä vastaamaan käytännön haasteisiin. Työelämä on jatkuvassa murroksessa, joten myös koulutuksen pitäisi pysyä mukana muutoksessa.
Pelastusopistolla alipäällystötutkintoon kuuluu kaksi opintopistettä henkilöstöjohtamista ja kolme opintopistettä henkilöstöhallintoa.
”Koulutuksessa tulisi päästä pois hierarkiasta ja byrokratiasta ja mennä lähemmäs ihmistä.”
– Meidän pitäisi lopettaa kokonaan henkilöstöhallinnosta puhuminen ja keskustella vain henkilöstöjohtamisesta. Koulutuksessa tulisi päästä pois hierarkiasta ja byrokratiasta ja mennä lähemmäs ihmistä.
Koskela ei tarkoita, etteikö hallinnollisiin työtehtäviin tulisi yhä edelleen saada koulutusta. Hallinnollisiin tehtäviin menee kuitenkin vain joitakin tunteja työvuorosta, kun taas henkilöstöjohtamisen äärellä ollaan 24 tuntia joka neljäs päivä.
– Esihenkilön työ vaikuttaa muiden tekemiseen. Siihen vaikuttaa paljon ihmisen persoona ja tausta, mutta erityisesti johtamisosaamiseen on saatava työkaluja.
Strategisen henkilöstöjohtamisen kurssilla yhdistyvät toimivat käytännöt ja uudet näkökulmat
Kun Antti Koskela aloitti opetustyön Pelastusopistolla, hän muokkasi alipäällystötutkintoon kuuluvaa henkilöstöjohtamisen kurssia käytännönläheisempään suuntaan. Nyt kurssilla käsitellään yhden opintopisteen verran paloaseman arjen johtamista.
– Käsittelemme henkilöstöjohtamisen hankalia case-tehtäviä, joita ei tule vastaan joka päivä mutta joiden kohdalla pitää tietää, miten toimia ja mihin tukeutua.
Lisäksi kurssilla käy paljon puhujia, jotka kertovat konkreettisia havaintojaan paloesimiehen työstä. Puhujina on ollut esimerkiksi parikymmentä vuotta paloesimiehenä toiminut henkilö, useilla eri pelastuslaitoksilla työskennellyt paloesimies sekä pitkään pelkkiä sijaisuuksia tehnyt paloesimies. Käytännönläheisyys on kerännyt kiitosta opiskelijoilta.
Myös päällystötutkinnossa henkilöstöjohtamisen opetus kehittyy. Täysin uudenlainen avaus on kuuden opintopisteen laajuinen strategisen henkilöstöjohtamisen kurssi. Kurssilla olivat samaan aikaan sekä nuorisolinjan opiskelijat että aikuisopiskelijat.
– Saman pöydän ääressä yhdistyivät käytännön realismi ja aivan uudet näkökulmat.
”Päällystö on henkilöstöä varten.”
Koskelan mukaan strategisen johtamisen termiä ei pidä säikähtää, sillä arjessa sillä tarkoitetaan yhteisen tavoitetilan määrittämistä ja reittien luomista. Strategian laatiminen kuuluu ylimmän päällystön tehtäviin, mutta lopulta se jalkautuu operatiiviselle tasolle.
– Tavoite on, että jokainen palomies tietää, mitä varten täällä ollaan. Päällystö on henkilöstöä varten.
Pelastusopisto tekee parhaillaan analyysia, jossa selvitetään opintojaksojen pääkohdat ja pyritään poistamaan päällekkäisyyksiä. Koskela toivoo, että sitä kautta henkilöstöjohtamiselle tulisi alipäällystökoulutuksessa nykyistä enemmän tilaa.
– Opetuksen ja keskimääräisen työnkuvan kentällä tulisi vastata toisiaan. On ehkä syytä pohtia, onko alipäällystötutkinnon laajuus eli 60 opintopistettä riittävä. Asiaa pohdittaessa on kuitenkin mentävä paloesimiehen työnkuva edellä, sillä laajentaminen ei ole itseisarvo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: iStock
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 2/2024.
