Henkilöstöä kouluttamalla varauduttaisiin paremmin uhka- ja väkivaltatilanteisiin ensihoito- ja pelastustehtävissä.
Pelastusalalla ensihoitajat, palomiehet ja sopimuspalokuntalaiset kokevat uhka- ja väkivaltatilanteita erityisesti ensivaste- ja ensihoitotehtävissä. Uhkaajana tai väkivallan tekijänä on yleensä asiakas, hänen läheisensä tai muu kohteessa oleva.
– Kaikki uhka- ja väkivaltatilanteet olisi tärkeää saada kirjattua työnantajien ilmoitusjärjestelmiin. Lisäksi kaikkien pelastuslaitosten ja sairaanhoitopiirien tilanteet tulisi saada koko maan kattavaan tilastoon, sanoo Palomiesliiton edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola.
Pelastuslaitosten kumppanuusverkoston tilastoinnin mukaan pelastuslaitoksissa tehdyt uhka- ja väkivaltatilanteiden ilmoitukset ovat kasvaneet 26 prosentilla vuodesta 2017.
Raportoidut uhka- ja väkivaltailmoitukset ovat ainoastaan jäävuorenhuippu, sillä useiden satojen uhkatilanteiden epäillään jäävän kirjaamatta. Lisäksi puuttuu koko maan kattava yhteinen tilastointi, joten tarkkaa kokonaiskuvaa ei tiedetä.
Fyysinen väkivalta, sen uhka ja henkinen väkivalta suomalaisilla työpaikoilla on yllättävän yleistä. STTK:n kansalaistutkimus osoittaa, että noin joka kolmannella työpaikalla oli esiintynyt henkistä tai fyysistä väkivaltaa tai fyysisen väkivallan uhkaa viimeisen kolmen vuoden aikana.
Kouluttamalla parannetaan työturvallisuutta
– Pelastuslaitokset ja sairaanhoitopiirit parantaisivat ensivaste- ja ensihoitotyötä tekevien työntekijöidensä työturvallisuutta kouluttamalla henkilökuntaa uhka- ja väkivaltatilanteisiin, sanoo edunvalvontajohtaja Jaakkola.
– Uhka- ja väkivaltatilannekoulutuksia on toki jo ryhdytty järjestämään, erityisesti sairaanhoitopiireissä, mutta edelleen henkilökuntaa koulutetaan mielestäni liian vähän, toteaa Jaakkola.
Jaakkola peräänkuuluttaa lisäksi työnantajan vastuuta, jos työtehtävissä käykin huonosti ja työntekijä joutuu rikoksen uhriksi. Tähän asti kuntatyönantajat ja sairaanhoitopiirit ovat luistaneet liian usein oikeudellisesta jälkihoidosta.
– Ei ole kohtuullista, että rikoksen uhriksi työajalla joutunut työntekijä jää ilman henkistä ja taloudellista tukea rikosten oikeuskäsittelyissä, mikäli hän ei kuulu ammattiliittoon, Jaakkola sanoo.
– Työnantajan olisi otettava suurempi vastuu ja tarjottava automaattisesti uhriksi joutuneelle työntekijälle oikeudellista apua ja vietävä asiaa eteenpäin oikeusprosessissa.
Palomiesliitto on myös ajanut Suomen Ensihoitoalan Liiton ja Tehyn kanssa rikoslakimuutosta, jossa ensivaste- ja ensihoitotehtävää suorittavan henkilön pahoinpitely rinnastettaisiin virkamiehen väkivaltaiseen vastustamiseen.
– Rangaistusasteikon kiristämisellä parannettaisiin ensihoitotyötä tekevien työturvallisuutta. Jokainen meistä tietää, että väkivallasta poliisia kohtaan on vakavat seuraukset. Samanlainen suoja pitäisi saada myös auttamisen ammattilaisille, Jaakkola toteaa.
