Johanna Kolehmainen nauttii asiakaskohtaamisista ja kehittämistyöstä. Hän haluaisi näyttää epäilijöille, että palotarkastajan työ on kaikkea muuta kuin tylsää.
Onpas kummallista, kun pelastuslaitokselle tulee töihin sossutäti. Näin jotkut saattoivat ajatella, kun Johanna Kolehmainen aloitti vanhempana palotarkastajana Lapin pelastuslaitoksella. Kukaan ei kuitenkaan sanonut ajatusta ääneen, ja Kolehmainen kokee, että on aina ollut tervetullut joukkoon.
– Meillä Lapissa on todella hyvä yhteishenki ja kaikki kohtelevat toisiaan yhdenvertaisesti. Teemme kaikki yhdessä hommia ja mahdumme samaan kahvipöytään vieraillakin asemilla.
Sosionomina pitkään työskennellyt Kolehmainen näki pari vuotta sitten haussa olevan palotarkastajan paikan. Valintakritee-reissä luki soveltuva korkeakoulututkinto, joten Kolehmainen päätti kokeilla kepillä jäätä, vaikka ei ollutkaan varma siitä, olisiko sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnosta hyötyä pelastusalalla.
Kolehmaisella oli tosin pitkä kokemus sopimuspalokunnasta. Hän liittyi seitsemännellä luokalla paikallisen sopimuspalokunnan nuoriso-osastoon ja oli vielä parikymppisenä mukana hälytysosastotoiminnassa. Tauko toimintaan tuli, kun edessä olivat opiskelut ja perheen perustaminen. Kipinä kuitenkin jäi, joten hän palasi takaisin sopimuspalokuntatoimintaan.
– Tässä työssä en aluksi edes kertonut taustastani kaikille, Kolehmainen sanoo.
Päivystysvuorossa kerran kuussa
Kolehmaisen työstä noin puolet työajasta kuluu julkisten rakennusten määräaikaisissa palotarkastuksissa. Hänen vastuualueellaan painottuvat erityisesti hoitolaitokset. Toiminta-alueena on koko Lapin maakunta, vaikka ihan pohjoisimpaan Lappiin ei yleensä tarvitse itse lähteä.
– Lisäksi noin kerran kuussa on vuoro päivystävänä palotarkastajana. Siinä tehdään muun muassa yleisötilaisuuksien pelastussuunnitelmien arviointia, vastataan monenlaisiin kysymyksiin paloturvallisuudesta ja vastaanotetaan paloriski- ja kemikaali-ilmoituksia.
Loput työajasta Kolehmainen tekee turvallisuusviestintää ja toimii paloriskivastaavana. Paloriskivastaavana hän tekee ilmoitusten perusteella tarkastuksia yksityisasunnoissa sekä kehittää ja ylläpitää paloriskiprosessiin liittyvää ohjeistusta. Turvallisuusviestintään kuuluvat muun muassa hoitolaitosten poistumisharjoitukset sekä erilaiset koulutukset. Kolehmainen on myös yksi Lapin pelastuslaitoksen defusing-ohjaajista.
Lapissa palotarkastajalle kertyy matkapäiviä
Koska työskentelyalue on laaja, reissaaminenkin kuuluu työhön. Varsinaisia matkapäiviä tulee vuodessa 10–15, ja silloin Kolehmainen viettää tyypillisesti useamman päivän samalla alueella tehden kerralla mahdollisimman paljon tarkastuksia. Todellisuudessa matkustamiseen kuluu paljon enemmän aikaa, sillä niin sanottuihin lähikohteisiinkin tulee helposti parin tunnin ajomatka.
– Lapissa kaikessa joutuu huomioimaan pitkät välimatkat. Töitä olisi enemmänkin kuin ehtii tehdä, Kolehmainen sanoo.
Hän ei kuitenkaan koe työtä kuormittavaksi.
– Se on ehkä persoonakysymys. Minulle kuormittavaa ja turhauttavaa olisi tylsä työ. Meillä johtaminen on hyvällä tasolla ja saamme itse aikatauluttaa työmme. Nautin siitä, että on vapaus tehdä työtä omalla tavalla ja omalla aikataululla. Se vähentää työn kuormittavuutta, Kolehmainen sanoo.
Niin sanottuihin lähikohteisiinkin tulee helposti parin tunnin ajomatka.
Työn monipuolisuus on Kolehmaiselle työn suola. Hän haluaa muuttaa käsitystä siitä, että palotarkastajan työ olisi vain tylsää koneella istumista tai kohteesta toiseen kävelemistä. Kolehmainen itse nauttii kehittämistyöstä ja asiakaskohtaamisista. Työ on antoisinta silloin, kun saa ratkoa ongelmia ja haasteita.
– Laki määrittelee meidän neuvonta- ja ohjausvelvollisuuden, mutta ennen kaikkea olemme olemassa asiakasta ja yhteistyötä varten. Teemme työtä ennaltaehkäisevästi emmekä vain silloin, kun jotain on sattunut.
Palotarkastaja on kodeissa hyvin henkilökohtaisella alueella
Alkuvuodesta uutisiin nousivat otsikot ja kuvat Äkäslompolon hostellipalosta. Kävi ilmi, että hostelli oli luokiteltu pelastuslaitoksen järjestelmässä virheellisesti, eikä määräaikaisia palotarkastuksia ollut tehty niin usein kuin majoituskohteissa edellytetään.
– Tämän myötä majoituskohteiden tehostettu tarkastus on yksi tämän vuoden teemoista. Meille tuli kesäksi kaksi tarkastajaa käymään nimenomaan majoituskohteita läpi.
Tapahtuma sai Kolehmaisen pohtimaan ammattitaitoaan. Yksi palotarkastus kestää keskimäärin tunnin, ja siihen kuuluu asioita, jotka tarkastetaan joka kerta, mutta myös paljon pistokoeluonteisesti tarkastettavia asioita.
”Voi olla hyvin suuri merkitys sillä, onko puutteita hoksattu ja onko asiakasta osattu neuvoa oikein.”
– Kyllä sitä miettii, hoksaako omassa työssä kaiken oleellisen. Tämä oli hirveän hyvä muistutus siitä, miksi tällaista asiantuntijatyötä tehdään. Voi olla hyvin suuri merkitys sillä, onko puutteita hoksattu ja onko asiakasta osattu neuvoa oikein, Kolehmainen sanoo.
Kolehmaiselle on tärkeää kohdata asiakas aina inhimillisesti. Vuorovaikutustaidot korostuvat paloriskikohteissa.
– Menemme hyvin henkilökohtaiselle alueelle, kun menemme toisen kotiin. Joskus jo puhelimessa kuulee, että asiakas jännittää kauheasti. Kun tarkastus on ollut ohi, asiakkaalta on joskus tullut vilpitön kiitos siitä, että häntä kohdeltiin ihmisenä, vaikka käynnillä jouduttiinkin antamaan korjausmääräys. Ihmiset ovat näissä tilanteissa hyvin haavoittuvaisessa asemassa.
Teksti: Maarit Krok
Kuvat: Waltteri Aarto
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 3/2024.
