Pelastuslaitokset kamppailevat palvelutasohaasteiden ja tiukkojen säästöpaineiden ristitulessa. Neljä pelastusjohtajaa kertoo, miltä tilanne alueilla näyttää juuri nyt.
Millaisia palvelutasohaasteita alueellanne on?
Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki, Länsi-Uusimaa: ”Toimintavalmiudessa on puutteita osalla alueista. Varsinkin ykkösriskin alueet ovat kaikista haasteellisimpia.”
Pelastusjohtaja Jyrki Landstedt, Keski- Uusimaa: ”Meillä on aluehallintovirastolta korjausmääräys toimintavalmiuspuutteiden korjaamiseksi. Arviointi on tehty vuoden 2023 osalta, mutta tilanne ei ole erityisesti muuttunut vuoden 2024 aikana. Emme saaneet henkilöstölisäyksiä vuodelle 2024, eikä niitä ole tulossa myöskään vuodelle 2025, vaikka palvelutasopäätöksessä on huomioitu resurssipuutteet. ”
Pelastusjohtaja Mika Kontio, Pirkanmaa: ”Meillä on parikymmentä riskiruutua, joissa tavoitettavuusaikojen tulisi olla paremmat. Jos katsomme todellisia viiveitä, ne eivät loppujen lopuksi ole kovin suuria, mutta niihin on annettu tarkat rajat. Aluehallintovirasto on lähestynyt meitä selvityspyynnöllä.”
Pelastuskomentaja Jani Pitkänen, Helsinki: ”Alueemme palvelutasohaasteet ovat pitkälti toimintavalmiusajoissa, erityisesti ensimmäisen yksikön osalta.”
”Varsinkin ykkösriskin alueet ovat kaikista haasteellisimpia.”
veli-pekka ihamäki
Miten palvelutasopuutteet korjataan ja millaisella aikataululla?
Ihamäki: ”Se riippuu rahoituksesta. Nämä asiat ovat kuitenkin olleet meillä jo aiemmin tiedossa, ja palvelutasopäätöksessä on määritelty painopisteet niiden korjaamiselle. Osa haasteista nivoutuu suurempiin kokonaisuuksiin, kuten onnettomuuksien ehkäisy puutteelliseen tietojärjestelmään.”
Landstedt: ”Neljän aseman investointisuunnitelmasta ensimmäinen osa valmistui, kun Tikkurilan valmiusasema otettiin käyttöön syksyllä 2024. Seuraavat valmiusasemat valmistuvat arvioiden mukaan vuonna 2026 ja 2027, mutta aikataulu riippuu osittain siitä, myöntääkö valtio meille lainanottovaltuuksia.”
Kontio: ”Vuoden 2025 keväällä Nekalan uusi paloasema tulee helpottamaan Etelä- Pirkanmaan tilannetta. Meillä on investointisuunnitelmassa myös muita paloasemahankkeita. Palvelutason kehittäminen on kuitenkin mahdollista vain, jos rahoituksen taso vastaa toimintavalmiuden vaatimuksia.”
Pitkänen: ”Olemme suunnitelmallisesti korjanneet jo pitkään toimintavalmiuden puutteita. Uuden toimintavalmiuden suunnitteluohjeen myötä joudumme päivittämään suunnitelmaamme, sillä osalla alueista riskiruutupohja tulee muuttumaan. Esimerkiksi Tapanilaan ei ole tarkoituksenmukaista rakentaa täyden kokoluokan asemaa. Suunnittelemme tällä hetkellä asemalle vaihtoehtoista paikkaa ja pohdimme, olisiko se täyden pelastusyksikön asema vai riittäisikö kärkiyksikkö ensihoidon kanssa.”
”Palvelutason kehittäminen on kuitenkin mahdollista vain, jos rahoituksen taso vastaa toimintavalmiuden vaatimuksia.”
mika kontio
Mitä tarvitsisitte, että tilanne kokonaisuudessaan korjaantuisi?
Ihamäki: ”Rahan lisäksi tarvitsemme suunnittelua ja priorisointia. Vuosikymmeniä on käyty miekkailua sen osalta, kumpi on tärkeämpää: onnettomuuksien ehkäisy vai pelastustoiminta. Niitä ei voi kuitenkaan vertailla keskenään. Samaan tapaan autokin tarvitsee sekä etu- että takarenkaat toimiakseen.”
Landstedt: ”Ensimmäisenä hyvinvointialueiden rahoitus tulee laittaa kuntoon. Sitten kun meillä on rahaa, tarvitsemme henkilöstöä. Pelastajista, päällystöstä ja alipäällystöstä on jo valtakunnallisesti pulaa. Pelkällä rahalla tämä ei ratkea.”
Kontio: ”Rahalla nämä asiat ratkeavat. Toki myös toimintavalmiuden suunnitteluohjeella on merkitystä. Sitä voisi verrata sote-puolen hoitajamitoitukseen. Jos toimintavalmiuden suunnitteluohjeella määritellään valtakunnallista palveluverkkoa, sille pitää osoittaa myös riittävä rahoitus.”
Pitkänen: ”En halua aina nostaa esille vain rahaa. Jotta voimme resursoida uudet asemat, tarvitsemme työvoiman osalta sekä veto- että pitovoimaa. Näihin vaikuttavat muun muassa organisaation johtamis- ja toimintakulttuuri, maine sekä työyhteisö.”
”Jotta voimme resursoida uudet asemat, tarvitsemme työvoiman osalta sekä veto- että pitovoimaa.”
jani pitkänen
Millaisia vaikutuksia hyvinvointialueiden sopeutustoimilla ja säästöillä on pelastustoimen henkilöstön työturvallisuuteen ja hyvinvointiin?
Ihamäki: ”Olisi raflaavaa sanoa, että työturvallisuus kärsii. Teoriassa niin voi käydä, jos henkilöitä on yksikössä vähemmän kuin pitäisi. Meidän ammattitaitoamme on myös tunnistaa se, mitä asioita emme voi tehdä silloin, kun henkilöitä on vaadittua vähemmän – esimerkiksi vaativia savusukellus-tehtäviä.”
Landstedt: ”Meille asetetuilla säästötavoitteilla ei tällä hetkellä ole suoranaista vaikutusta henkilöstömäärään tai henkilöstön työturvallisuuteen. Minun on vaikea kuvitella sellaista tilannetta, jossa henkilöstön osaamisesta tai työturvallisuudesta lähdettäisiin tinkimään.”
Kontio: ”Työturvallisuus on meille ykkösasia. Jos vyötä oikein kiristettäisiin, toimintoja pitäisi järjestellä kokonaan uudelleen työturvallisuutta vaarantamatta. Emme voisi vaarantaa työturvallisuutta esimerkiksi toimimalla vajailla yksiköillä. Sanoisin, että tällä hetkellä tulevaisuus kuitenkin näyttää valoisalta, eikä meillä ole näköpiirissa työturvallisuutta vaarantavia sopeutustoimia.”
Pitkänen: ”Pelastuslaitos on mukana alueen muutosohjelmassa, mutta tällä hetkellä palveluihimme ei kohdistu suoranaisia säästöjä. Toimintaa ei kehitetä säästöillä, vaan päinvastoin vuosittaiset käyttömenot tulevat kasvamaan mittavasti. Jos säästöpainetta meille tulisi, meidän pitäisi suunnitella toimintamme niin, ettei työturvallisuus millään tehtävillä vaarannu.”
”Minun on vaikea kuvitella sellaista tilannetta, jossa henkilöstön osaamisesta tai työturvallisuudesta lähdettäisiin tinkimään.”
jyrki landstedt
Teksti: Maarit Krok
Kuvat: Unsplash / Valtteri Laukkanen, pelastuslaitokset & Eemeli Sarka
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 4/2024.
