Hallitus antoi maanantaina 9. lokakuuta eduskunnalle esityksen valtion budjetiksi. Pelastajakoulutuksen järjestämiseen on myönnetty 3,5 miljoonan euron lisärahoitus vuodelle 2024, ja summa jakautuu Kuopion Pelastusopiston ja Helsingin pelastuskoululle. Vuosina 2025 ja 2026 rahoitusta on luvassa 4,4 miljoonaa euroa ja 5,5 miljoonaa euroa vuonna 2027.
Tällä rahoituksella on tarkoitus kouluttaa tuhat uutta pelastajaa vuoteen 2032 mennessä.
– Tässä tilanteessa jokaisesta saadusta eurosta pitää olla kiitollinen, sillä julkisessa taloudessa on tällä hallituskaudella paljon leikkaustarpeita. Pitkän valmistelun ja odotuksen jälkeen olemme nyt kuitenkin saaneet lisärahoitusta, jonka pohjalta pääsemme liikkeelle. Jouduimme nostamaan tavoitetta vuodesta 2030 vuoteen 2032, ja nyt yritämme tukea Pelastusopistoa ja Helsingin pelastuskoulua siinä, että myönnetty rahoitus riittää mahdollisimman pitkälle, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka sanoo.
Pelastustoimen arvioitu rahoitusvaje on jo 100 miljoonaa euroa
Pelastustoimessa on aiemmin tunnistettu noin 80 miljoonan euron rahoitusvaje, mutta sisäministeriön arvion mukaan summa on tällä hetkellä jo noin 100 miljoonaa euroa. Aiempi lukema perustui vuoden 2020 arvioihin palvelutasopuutteiden ja varallaolojärjestelmän muutoksen vaikutuksista. Nyt mukana on myös merkittäviä rahoitustarpeita ICT-puolelta.
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka olettaa rahoitusvajeen olevan vielä arvioitua suurempi, sillä nykyiset laskelmat eivät huomioi inflaatiota eivätkä poikkeustilanteisiin liittyviä valmiuksia.
– Meillä on tällä hetkellä kovat paineet vastata muuttuvan toimintaympäristön vaatimuksiin. Pelastustoimessa tulee olla riittävät resurssit, jotta meillä on kansallisella tasolla riittävät edellytykset suoriutua pelastustoimen tehtävistä, Kohvakka sanoo.
SPAL: Turvallisuustason nostaminen ei ole rahasta kiinni
Sisäministeriön arvion mukaan pelastustoimesta eläköityy vuoteen 2030 mennessä 1 500 pelastusalan ammattilaista ja toimintavalmiuspuutteiden paikkaamiseksi tarvitaan tuhat pelastajaa. Yhteensä tarvitsemme siis 2 500 uutta pelastajaa.
Järjestön johtaja Kim Nikula pitää pelastustoimen hallitusohjelmakirjauksia ja budjettiriihen 3,5 miljoonan euron lisämäärärahaa oikeansuuntaisena, vaikka koulutustavoite toteutuu aikaisintaan vuonna 2032.
Pelastusalan ammattilaisten koulutuskapasiteetin kaksinkertaistaminen on erittäin positiivinen asia, mutta hyvinvointialueiden on myös osoitettava määrärahat pelastajien palkkaamiseksi.
– Mikäli 125 pelastajan palkkakustannukset jaetaan hyvinvointialueiden kesken tasan, ovat lisäkustannukset noin 360 000 euroa, eli turvallisuustason nostaminen ei ole rahasta kiinni, Nikula sanoo.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Sami Perttilä
