Pelastustoimen sisäisen turvallisuuden palvelut ovat välttämättömiä, mutta valtio ei ole osoittanut varoja palomiesten koulutusmäärän turvaamiseksi. Pelastustoimi tarvitsee pian tulevaisuuden toimintaedellytykset turvaavan rahoituspäätöksen, todettiin Turvallinen Suomi -seminaarissa.

Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin Turvallinen Suomi -seminaarin aiheena oli tänä vuonna pelastustoimen elinvoima ja uudistuminen hyvinvointialueuudistuksen kynnyksellä. Helsingin Katajanokalla 12. toukokuuta järjestettyyn tapahtumaan osallistui pelastusalan ammattilaisia, asiantuntijoita ja hyvinvointialueiden päättäjiä eri puolilta Suomea.

Pelastusala on vaatinut valtiolta rahoitusta pelastajakoulutuksen lisäämiseksi. Sisäministeri Krista Mikkonen totesi olevansa harmissaan siitä, ettei huhtikuun kehysriihessä onnistuttu varmistamaan tulevien vuosien rahoitusta.

— Kehyspäätös oli ristiriitainen. Sisäministeriön hallinnonala sai lisäyksiä Ukrainan tilanteen johdosta, mutta pelastustoimen rahoituksen vajetta ei saatu täytettyä, Mikkonen totesi.

Pelastusalalla on arvioitu noin 2 500 uuden pelastusalan ammattilaisen tarve vuoteen 2030 mennessä. Ammattilaisia kouluttavan Pelastusopiston tutkintovolyymi pitäisi käytännössä kaksinkertaistaa aikaisemmasta. Nykyisellä rahoituskehyksellä oppilaitoksen koulutusmäärät kuitenkin supistuvat vuodesta 2024 alkaen.

Sisäministeriön tavoite on varmistaa rahoitus uusimalla jo tehdyt esitykset, kertoi ministeri. Hän toivoi pelastusalan toimijoilta yhteistyötä viestin viemiseksi eteenpäin.

— Pelastajia tarvitaan tulevaisuudessa paljon. Nyt on se hetki, jolloin koulutukseen pitää satsata.

  • Katso videoleike: Sisäministeri Krista Mikkonen vastaa juontaja Nina Rahkolan kysymykseen, millä aikataululla pelastustoimen rahoitusta vahvennetaan.

Koulutuksen lisäksi pelastustoimi tarvitsee valtion lisärahoitusta useaan muuhunkin tarpeeseen, kuten valtakunnallisen ohjauksen varmistamiseen hyvinvointialueilla sekä varautumisen ja väestönsuojelun järjestelmien päivittämiseen vastaamaan turvallisuusympäristön muutoksia.

— Myös hätäkeskusten rahoitus on turvattava, jotta tavoiteajat saavutetaan ja asiakkaiden palvelu varmistetaan, Mikkonen sanoi.

Merkittävään rooliin nousee valtion ensi syksyn budjettikäsittely, mutta myös seuraava hallitusohjelma kevään 2023 eduskuntavaalien jälkeen. Mikkosen mielestä hallitusohjelmaan on kirjattava summat pelastustoimen rahoituksesta.

Uusi toimintakulttuuri vetää puoleensa

Rahoituksen ja koulutuksen ohella seminaarin alustuksissa ja teemakeskusteluissa käsiteltiin monipuolisesti pelastustoimen siirtymistä hyvinvointialueille sekä työn veto- ja pitovoimatekijöitä. Pelastuslaitokset kilpailevat henkilöstöstä keskenään, jonka lisäksi ala kamppailee työmarkkinoilla parhaista osaajista.

Pelastusjohtaja Markus Aarto kertoi Lapin pelastuslaitoksen johtamisen, organisaation ja toimintakulttuurin uudistamisesta. Työyhteisö kannustaa henkilöstöä jatkuvaan oppimiseen, tukee urapolkumahdollisuuksia ja henkilöstökiertoa, panostaa työhyvinvoinnin ja toimintakyvyn ylläpitoon sekä pyrkii toteuttamaan työntekijöiden parannusehdotukset ja innovaatiot. Myös palkkausjärjestelmä on remontoitu paikallisesti sopimalla.

  • Katso videoleike: Pelastusjohtaja Markus Aarto kertoo Lapin pelastuslaitoksella toteutetusta palkkausjärjestelmän uudistamisesta.

— Viime syksystä tähän päivään asti meillä on ollut avoinna noin 30 virkaa. Kun aikaisemmin emme saaneet hakijoita, nyt täytimme kaikki virat ammattihenkilöillä, kertoi Aarto uudistuksen tuloksista Lapissa.

Kehittäminen ei Aarton mielestä ole kiinni pelastuslaitoksen koosta, vaan enemmänkin viitseliäisyydestä lähteä edistämään vuorovaikutuksellista johtamiskulttuuria ja yhdessä tekemistä.

— Jaan avoimesti tietoa toiminnasta, taloudesta ja tulevaisuuden kehittämisestä. Käyn järjestöjen kanssa jatkuvaa dialogia, jonka tulokset viedään välittömästi käytäntöön, selvitti Aarto.

Pelastusjohtaja Markus Aarto kertoi Lapin pelastuslaitoksen
johtamisen, organisaation ja toimintakulttuurin uudistamisesta.

Palomiespula voi vaikuttaa alan maineeseen

Pelastushenkilöstön työnantajat vaihtuvat vuoden 2023 alussa, kun sote- ja pelastustoimen uudistus siirtää palveluiden järjestämisvastuun hyvinvointialueille. Turvallinen Suomi -seminaarissa pohdittiin, mitä pelastuslaitokset ja hyvinvointialueet voivat tehdä palomiespulan ratkaisemiseksi. Järjestön johtaja Kim Nikula SPALista odotti alueilta toimia pelastushenkilöstön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden kehittämiseksi.

  • Katso videoleike: SPALin järjestön johtaja Kim Nikula vastaa kysymykseen, mitä odotuksia hänellä on aluevaltuustoille.

Henkilöstön saatavuuden varmistaminen on hyvinvointialueella yksi strateginen päätehtävä, näki Etelä-Savon pelastusjohtaja Seppo Lokka.

— Pelastustoimi hyötyy, kun emme ole enää yksin, vaan saamme vetoapua isommasta työnantajasta. Erityisesti pienten paikkakuntien paloasemilla henkilöstön saaminen on haasteellista, Lokka sanoi. Pienillä asemilla pelastustoimen hälytystehtäviä on vähemmän kuin keskuskunnissa, jolloin työ ei välttämättä kiinnosta erityisesti ammattiin äskettäin valmistuneita palomiehiä.

Palomiesten osallistuminen ensihoidon tehtäviin herättää pelastusalalla keskustelua. Sosiaali- ja terveystoimialan johtaja Juha Jolkkosen mukaan Helsingissä pelastaja-ensihoitajan tehtäväkuva nähdään nimenomaan vahvuutena. Pelastusalan julkisuuskuva on hyvä, mutta työn houkuttelevuus linkittyy Jolkkosen mielestä suoraan pahenevaan palomiespulaan ja alan koulutusmääriin.

— Vaikka työ on merkityksellistä, mutta tekijöitä on liian vähän, tilanne vaikuttaa nuorten ajatuksiin alan vetovoimasta, Jolkkonen sanoi.

Toimialajohtaja Juha Jolkkonen Helsingistä, pelastusjohtaja Seppo Lokka Etelä-Savosta,
projektipäällikkö Susanna Sankala sisäministeriöstä ja edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola
SPALista keskustelivat aiheesta Mistä tekijöitä – riittääkö pelastustoimen veto- ja pitovoima?

Osaamisen kehittämisen ja oppimisen kannalta hyvinvointialueiden myötä tulevat isommat hartiat ovat tervetulleet, huomautti projektipäällikkö Susanna Sankala sisäministeriöstä. Esimerkiksi henkilöstön liikkuvuus eri tehtävissä voidaan mahdollistaa nykyistä joustavammin.

— Pelastustoimi pystyy tuomaan omaa osaamistaan vahvasti esille sosiaali- ja terveystoimen joukossa. Tällä osaamiselle on myös kysyntää, Sankala vakuutti.

Työvoimasta kilpailtaessa mielikuvat ovat tärkeitä. Sankala kehotti katsomaan pelastusalan ulkopuolelta, miten yrityksissä luodaan toimintakulttuuria, jossa henkilöstö viihtyy. Kun hyvinvointi on aitoa, se nousee esiin ilman mainoskampanjoita.

Edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola SPALista sanoi pelastusalan palkkauksen parantamisen olevan tärkeä osa alan työpaikkojen veto- ja pitovoiman varmistamista, mutta että muitakin tekijöiltä on.

— Lapin pelastuslaitoksen uudet toimintatapojen ja johtamisen mallit ovat sellaisia, joita toivon muidenkin pelastuslaitosten ottavan välittömästi käyttöön, Jaakkola sanoi.


Turvallinen Suomi -tunnustus Matti Waitiselle

SPALin Turvallinen Suomi – Pro Securitate -tunnustus myönnettiin filosofian tohtori, kasvatustieteen maisteri Matti Waitiselle. Tunnustuksella huomioidaan henkilö, yhdistys tai yritys, joka on toiminnallaan tehnyt Suomea turvallisemmaksi, edistänyt pelastustoimen tai hätäkeskusammattilaisten asemaa tai toiminut esimerkillisesti pelastus- ja hätäkeskusalalla.

Waitinen toimi Helsingin pelastuskoulun rehtorina yli 22 vuoden ajan ja tätä ennen muun muassa Helsingin pelastuslaitoksen kehittämispäällikkönä sekä peruskoulun rehtorina ja opettajana. Työn ohella hän on julkaissut 41 turvallisuusaiheista teosta. Väitöskirjassaan 2011 Waitinen käsitteli peruskoulujen turvallisuuskulttuuria.

— Elämäni paras työpaikka ja näköalapaikka on ollut pelastuskoulu. Kaikki tuki, jonka olen saanut henkilöstöltä ja esimiehiltä, on ollut käsinkosketeltavaa, Waitinen sanoo.

Lue lisää aiheesta