Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti pelastustoimen säästöt heti toimintansa alussa. Pelastustoimen palvelutasosta tingittiin, kun asemilla ja yksiköissä oli vähemmän henkilöstöä. Nyt tiukin aika on takana, ja katse suuntautuu työhyvinvoinnin kehittämiseen.
Pohjois-Pohjanmaa oli ainoa alue, jossa kaksi pelastuslaitosta yhdistettiin uudeksi toimijaksi. Päättäjät eivät halunneet jäädä kiinni vanhoihin rakenteisiin, vaan edessä oli organisaation ja sen toiminnan uudistus. Samalla taloutta ohjattiin tiukemmille raiteille.
– Säästötavoitteet olivat mittavat heti ensimmäiselle ja toiselle toimintavuodelle – kaksi miljoonaa euroa vuodessa. Organisaation uudistaminen oli välttämätöntä, jotta voisimme saavuttaa kestävän toimintamallin kerralla, pelastusjohtaja Petteri Jokelainen sanoo.
Säästöjen vaikutukset henkilöstöön olivat merkittävät. Sijaisia ei palkattu, avoimia vakansseja ei täytetty, ylitöitä rajoitettiin, vuorovahvuuksiin sallittiin aiempaa isommat laskut, koulutuksia karsittiin ja hankintoja vähennettiin tai lykättiin. Hyvinvointialue veti läpi useat yt-menettelyt, jotka koskivat myös pelastushenkilöstöä.
– Jouduimme turvautumaan kaikkiin mahdollisiin toimiin, sekä kevyisiin että järeisiin. Säästöjä lähdettiin kuitenkin hakemaan järkevästi. Uhka viiden paloaseman sulkemisesta ei toteutunut, ja ketään ei jouduttu irtisanomaan, Jokelainen perustelee.
Toimintavalmius ja työhyvinvointi kärsivät
Säästöt ajoivat pelastustoimen toimintavalmiuden ahtaalle, näkee Oulun palomiesyhdistyksen sekä Jokilaaksojen pelastusalan ammattilaisten luottamusmies Petri Rautio.
– Riskirajoille mentiin selvästi. Esimerkiksi yksi täysvahvuinen pelastusyksikkö supistettiin kahden pelastajan yksiköksi. Monet yksiköt ovat edelleen usein vajaalla. Kun jatkossa saamme lisää työntekijöitä, vajaita yksiköitä on toivottavasti vähemmän, Rautio sanoo.
Taloudelliset ratkaisut ovat selvästi heikentäneet pelastushenkilöstön työhyvinvointia. Resurssien puutteessa henkilöstöä on siirretty satojen kilometrien päähän toiselle alueelle. Tämä on johtanut siihen, että miehistö viettää aikaa tien päällä ja palaa omalle asemalle vasta aamuyöstä.
– Tällaisella ajamisella on myös työturvallisuutta heikentävät seuraukset.
– Mitä vähemmän asemat toimivat vajaalla miehityksellä ja mitä vähemmän syntyy ylimääräistä liikkumista, sitä parempi sekä palvelujen järjestämisen että työhyvinvoinnin kannalta, Rautio huomauttaa.
Pelastuslaitos tavoittelee nyt asemille tiettyjä tavoitevahvuuksia, joilla korjataan henkilöstöresurssien epätasapainoa. Myös yhtenäistetty lomasuunnittelu helpottaa tilannetta.
Asemien henkilöstömitoitus tarkastetaan
Tiukan taloudenpidon seurauksena pelastustoimen palvelutaso on heikentynyt – pelastusjohtaja Jokelaisen mukaan jonkin verran.
– Tiesimme, että palvelutasoa joudutaan laskemaan, mutta tavoitteena oli pysyä lain, säädösten ja päätösten asettamien minimivaatimusten yläpuolella. Esimerkiksi kiireellisen pelastustoiminnan toimintavalmiusajoissa ei ole tapahtunut dramaattista heikkenemistä, ja sama koskee onnettomuuksien ehkäisyä sekä väestönsuojelun varautumista, Jokelainen sanoo.
Tällä hetkellä pelastuslaitoksen talous on pelastusjohtajan mukaan tasapainossa ja sellaisessa mallissa, joka mahdollistaa jo henkilöstöresurssien lisäämisen.
Pelastuslaitos tavoittelee nyt asemille tiettyjä tavoitevahvuuksia, joilla korjataan henkilöstöresurssien epätasapainoa.
– Raskas uudistamistyö on heikentänyt työhyvinvointia. Pyrimme palauttamaan tilannetta vakaalle ja kestävälle pohjalle.
Käytännön toimia ovat esihenkilöiden työn tukeminen, koulutusmäärärahojen nosto sekä henkilöstömitoituksen uusi tarkastelu.
– Ensimmäiset vuodet toimimme minimillä, mutta nyt keskitymme henkilöstöresurssien optimointiin. Suuntaamme henkilöstöä riski- ja vaikuttavuusperusteisesti sinne, missä tarve on suurin, Jokelainen kertoo.
Pohjois-Pohjanmaalla on 46 pelastusasemaa, joista 15 on välittömän lähtövalmiuden asemaa. Kuusamoon hyvinvointialue avasi kuusi palomiesvirkaa, joista tämän hetken tiedon mukaan viisi on täytetty pätevillä hakijoilla. Tulos on hyvä, sillä vuosi sitten saman aseman kahteen avoimeen virkaan ei ollut yhtään hakijaa.
Rahoitusperiaate mahdollistaa ylijäämän käytön
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on sovittu, että pelastustoimen rahoitus on juuri se euromäärä, minkä valtiovarainministeriö alueen pelastustoimelle osana alueen yleiskatteellista rahoitusta osoittaa.
– Tulkitsemme valtion rahoituslaskelmaa niin, että pelastustoimi saa lompakkoonsa laskennallisen osuuden – ei enempää, ei vähempää. Tämä ei perustu rahoituslakiin, vaan on alueen itsehallinnon ratkaisu, jonka aluevaltuusto on hyväksynyt, Jokelainen kertoo.
Jokelaisen tiedossa ei ole, että vastaavaa rahoituslinjausta olisi muilla hyvinvointialueilla.
Rahoitusperiaate ei ole riskitön: jos pelastustoimen tehtävämäärä kasvaa huomattavasti, esimerkiksi kesäkauden maastopalojen vuoksi, pelastuslaitoksen on silti pärjättävä valtion laskentaosuuden puitteissa.
Toinen Pohteen taloussuunnittelun linjaus on, että jos pelastuslaitos tekee ylijäämäisen tilinpäätöksen, se voi hyödyntää kertynyttä ylijäämää oman toiminnan taloudellisena puskurina tulevina vuosina.
Pohjois-Pohjanmaa on ainoa hyvinvointialue, jossa pelastushenkilöstön palkat on harmonisoitava eli sovitettava yhteen. Jokilaaksoista ja Oulu–Koillismaalta siirtyneiden työntekijöiden palkoissa oli merkittäviä eroja yhdistymishetkellä. Pelastuslaitoksen mukaan harmonisaation kokonaisvaikutus on 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Valtio ei ole huomioinut harmonisaatiotarvetta rahoituksessaan, vaan kustannus katetaan hyvinvointialueella pelastustoimen oman budjettiraamin puitteissa.
Palkkaharmonisaatio etenee – Palkkauksessa edelleen epäkohtia
Kahden toimintavuoden jälkeen pelastushenkilöstön palkkaharmonisaatio on edennyt Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella jonkin verran, mutta on kokonaisuutena edelleen kesken.
– Palkkauksessa on yhä useita epäkohtia, ja työsarkaa riittää. Harmonisaatio on kuitenkin edennyt nopeammin kuin hyvinvointialueen käynnistyessä ennakoitiin. Yhtenäisiä palkkauskäytäntöjä tarvitaan, sillä samanlaisista tehtävistä maksettavat useiden satojen eurojen palkkaerot kuukausittain eivät ole hyväksyttäviä, luottamusmies Petri Rautio toteaa.
Pelastushenkilöstö on tyytymätön viimeisimpään järjestelyeräpäätökseen, joka lisäsi kirjavuutta samoista tehtävistä maksettaviin tehtäväkohtaisiin palkkoihin. Korjaustarvetta on myös erikoistehtävistä maksettavissa korvauksissa ja henkilökohtaisissa lisissä.
Teksti: Mikko Terävä
Kuva Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitoksen ja Oulun sataman toiminnanharjoittajien yhteisharjoituksesta. Kuva: Pohjois-Pohjanmaan pelastuslaitos
