Pelastusopistolla käynnissä olevassa hankkeessa etsitään ensimmäistä kertaa kansallisia laatumittareita, joilla voidaan kuvata pelastustoimen yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
Pelastustoimesta ovat toistaiseksi puuttuneet valtakunnalliset, toiminnan vaikuttavuutta kokonaisuutena tarkastelevat laadulliset mittarit. Niitä kuitenkin tarvittaisiin, sillä politiikan ja talouden ratkaisuja tehtäessä kysytään yhä useammin, mikä on päätöksen vaikuttavuus?
Toistaiseksi käytössä olleet mittarit ovat olleet pääosin pelastuslaitosten omia mittareita, joilla toiminnan tunnuslukuja on esitelty isäntäkunnille: kalustoa, henkilötyövuosia, koulutuspäiviä.
Ratkaisua haetaan Pelastusopistolla käynnissä olevassa pelastustoimen indikaattorit -hankkeessa. Tavoitteena on muodostaa pelastustoiminnan vaikuttavuutta kokonaisuutena tarkasteleva, mittareihin perustuva pelastustoimen kansallinen arviointijärjestelmä.
Esitykset valmistuvat syksyyn mennessä. Hanke on Palosuojelurahaston rahoittama ja sen projektipäällikkönä toimii tutkija, FT Heidi Tiimonen.
– Yhtenäinen mittaamisjärjestelmä pitää luoda, jotta pystymme systemaattisesti suuntaamaan pelastustoimen kehitystä. Mittarein tuotettu tieto ohjaa toimialan tulevaa kehitystä sekä strategisen päätöksenteon että operatiivisen toiminnan tasoilla, Tiimonen kertoo.
Indikaattorit-hanke on osa pelastustoimen strategian 2025 toimeenpanoa. Hanke kytkeytyy erityisesti strategian ensimmäiseen kansalliseen tavoitteeseen eli jatkuvaan analyysiin perustuvaan tilannekuvamuodostukseen.
Muodostettavien mittareiden ylätasoina tarkastellaan pelastustoimen lakisääteisiä ydintehtäviä, tuloksellisuutta, taloudellisuutta, asiakaspalvelukykyä ja laatua sekä henkilöstöä.
Valmistelussa huomioiden pelastustoimen toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset sekä yleisempiä yhteiskunnallisia trendejä, kuten palvelujen asiakaslähtöisyyden ja kansainvälistymisen merkityksen korostuminen.
– Kehittämisen keskiössä on asiakas: kuinka tuotamme jatkossakin korkeatasoisia pelastustoimen palveluita niin että kehittäminen koituu asiakkaan hyväksi. Asiakas ei tässä yhteydessä tarkoita vain potilasta tai autettavaa, Tiimonen huomauttaa.
– Pelastustoimen asiakkaiksi voidaan ymmärtää myös yritykset, vakuutusyhtiöt ja kolmannen sektorin toimijat.
Asiakasnäkökulman lisäksi tulevaisuudessa korostuu entisestään viranomaisyhteistyö. Kaikkia sisäisen turvallisuuden viranomaisia yhdistävät samat yhteiskunnalliset ilmiöt.
Omaa mittaristoa kehittämällä ja asiakaspalautetta keräämällä pelastustoimi näyttää, että se on oikeasti kiinnostunut kehittymään asiakkaan hyväksi. Tämä on tärkeä viesti alalta ulospäin:
– Olemme kunnianhimoisia, arvostamme omaa työtämme ja näemme sen merkityksen yhteiskunnalle. Viestimme aktiivisesti pelastustoimen merkityksestä ja asemasta yhteiskunnassa.
Työhyvinvoinnin mittaaminen on yksi alue, johon halutaan luoda valtakunnallisia mittareita.
Hyvinvoinnin tarkastelu ei rajaudu pelkästään perinteisiin työturvallisuusnäkökulmiin:
– Mittaristoa muodostettaessa henkilöstöä on tarkoitus tarkastella hyvin laaja-alaisesti. Esimerkiksi henkilöstön osaaminen: kuinka sen kehittymistä voidaan tukea. Pelastustoimen toimintaympäristö muuttuu ja tuottaa pelastuslaitosten henkilöstölle uusia osaamisvaatimuksia. Alan täytyy olla aktiivinen ja seurattava kehitystä — mieluummin ennakoivasti.
Kuva: Tulevaisuuden pelastustoimi on entistä enemmän tieto-ohjautuva toimiala, näkee tutkija Heidi Tiimonen. (Kuva Timo Hartikainen)
Lue koko juttu näköislehdestä 1/2017
