Erityisen kuormittavien tehtävien jälkeen jälkipurku tulisi järjestää automaattisesti, ilman että esimies sitä esittää tai työntekijä pyytää. Tavoitteena on varmistaa ensilinjan auttajille yhdenvertainen mahdollisuus päästä henkisen työsuojelun piiriin.
Pelastustoimen henkistä huoltoa edistävässä MentalFireFit-hankkeessa on valmistunut suositus jälkipurkutoimien järjestämisestä pelastustoimessa. Suositus on tuotettu hanketta hallinnoivan Suomen Palopäällystöliiton ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu XAMKin yhteistyönä.
Suositus esittelee jälkipurun tavoitteet ja kriteerit, joilla jälkipurkutilaisuus aktivoituu. Julkaisulla MentalFireFit-hanke pyrkii edistämään avointa puhumisen kulttuuria pelastus- ja ensihoitoalalla sekä madaltaa kynnystä kuormittavien tilanteiden käsittelyyn.
Tavoitteena on päästä pois käytännöstä, jossa esimies kysyy, onko tarvetta keskustelulle. Tiettyjen kuormittavien tehtävien jälkeen jälkipurku järjestetään automaattisesti. Tällainen tehtävä voi olla esimerkiksi monipotilastilanne, lapsipotilas tai -omainen tai vakava työturvallisuustapahtuma. Pelastusalan työpaikat voivat suosituksen pohjalta luoda oman toimintaohjeensa.
– Pelastus- ja ensihoitoalan työtekijöillä tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet päästä henkisen työsuojelun piiriin kaikkialla Suomessa. Tällä hetkellä pelastuslaitosten käytännöissä on paljon vaihtelua, mikä näkyy purkukeskusteluiden määrässä eri alueilla, kertoo projektipäällikkö Saku Sutelainen.
Jälkipurusta tulisi olla työpaikalla selkeät ennalta sovitut menettelytavat ja ohjeet, kuten muistakin operatiivisiin tehtäviin liittyvistä jälkitoimista on. Suositus ohjaa työpaikkoja järjestämään jälkipurku kiinteäksi osaksi työyhteisön toimintaa, niin ettei tilaisuuksien toteuttaminen olisi uskalluksesta tai esimiehestä kiinni.
Kun jälkipurkutoimet tuodaan osaksi työyhteisön toimintaa, madaltuu kynnys kaikelle avoimelle puheelle, joka taas osaltaan kasvattaa työyhteisön psykologista turvallisuutta.
Ryhmäpurkua ja kahdenkeskisiä keskusteluja
Pelastus- ja ensihoitoalan toimintaympäristöjä leimaa usein pärjäämisen kulttuuri, jossa voi olla vaikeaa kysyä apua henkisen kuormituksen käsittelyyn. Jälkipurkutoimet on koettu hyviksi keinoiksi tukea päivittäistä työntekoa ja työhyvinvointia.
Jälkipurku (defusing) on kriisityön menetelmä, jonka avulla puretaan ryhmän henkisesti kuormittava työtehtävä. Se pyritään järjestämään muutaman tunnin sisällä kuormittavan työtilanteen päätyttyä tai viimeistään työvuoron loputtua ennen kotiin lähtöä.
Vertaispurku (one-on-one) on yksilöllinen keskustelu koulutetun vertaispurkuhenkilön kanssa. Se sopii henkisesti kuormittavan työtilanteen purkuun jälkipurkutilaisuuden jälkeen, jos se yksistään koetaan riittämättömäksi tukitoimeksi tai jälkipurku on jäänyt pitämättä.
Jälkipurkutoimien suosituksen yksi tarkoitus on tehdä juuri vertaispurkumallia tunnetummaksi pelastusalalla, projektipäällikkö Sutelainen kertoo.
– Yksilöllisissä vertaispurkuistunnoissa voidaan turvallisesti mennä kuormittavien asioiden käsittelyssä syvemmälle, kuin mitä ryhmäkeskusteluissa on mahdollista päästä. Poliiseilla vertaispurku on ollut käytössä muutaman vuoden, ja kokemuksien mukaan keskustelut ovat lisänneet työyhteisön stressitietoutta sekä madaltaneet kynnystä ottaa yhteyttä työterveyshuoltoon.
Työyhteisössä tulisi olla herkkyyttä tukea työntekijöitä, joilla keskustelutarve korostuu esimerkiksi siksi, että henkilöllä on entuudestaan eri syistä kertynyttä henkistä kuormaa, jota työtehtävä entisestään kasvattaa.
– Vertaispurussa aiheena ei tarvitse olla juuri akuutti työtehtävä, vaan vertaisavulla voidaan työstää aikaisempaa tapahtumaa tai ylipäätään sellaista kuormitusta, mikä haittaa työssä jaksamista.
Kuva: Teemu Heikkilä
Lue suositus Suomen Palopäällystöliiton sivulta:
Lue aiheesta lisää:
- Voimaa puheesta. Henkinen työsuojelu -hankkeen projektipäällikkö ja palomies-ensihoitaja Saku Sutelainen listaa viisi vinkkiä työpaikoille. Pelastusalan ammattilaisen 4/2019 näköislehti.
