Hyvinvointialueet ovat huolehtineet pelastustoimesta vuodenvaihteesta alkaen. Samaan aikaan vahvistettiin uudet pelastustoimen strategiset tavoitteet seuraavalle neljälle vuodelle. Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakan mielestä lakiin perustuvina tavoitteilla on nyt enemmän poweria.
Valtioneuvosto vahvisti viime vuoden joulukuussa pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet vuosille 2023–2026. Voimaan ne astuivat vuoden alussa. Jatkossa valtioneuvosto tulee päivittämään tavoitteet joka neljäs vuosi.
– Uudistuksen myötä valtion asema hyvinvointialueohjauksessa vahvistuu. Valtakunnan tason ohjaus tarkoittaa, että pelastustoimen palveluiden tuottaminen kansalaisille on nyt entistä yhdenvertaisempaa riippumatta siitä, missä päin maata niitä tuotetaan. Lisäksi uudistuksen tavoitteena on kehittää toimintaa valtakunnallisesti myös erilaisissa häiriötilanteissa, suuronnettomuuksissa ja poikkeusoloissa, pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka toteaa.
– Pelastustoimelle strategia on äärettömän tärkeä työkalu ja ohjenuora. Väheksymättä aikaisempia tavoitteita, keskeinen ero ja elementti on, että taustalla on nyt poliittinen tahtotila. Toivottavasti tämä näkyy myös resurssoinnin tavoiteasettelussa. Ainakin se tulee pitää kirkkaana mielessä eduskuntavaalien alla.
Henkilöstöpulan vaikutukset pitää pystyä konkretisoimaan
Samana päivänä tavoitteiden voimaantulon kanssa pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi kunnilta hyvinvointialueille ja Helsingin kaupungille. Sisäministeriön tehtävänä on hyvinvointialueiden strateginen ohjaus. Nyt kun järjestämisvastuun siirtymä saatiin toteutettua onnistuneesti, on aika keskittyä ohjauksen toimeenpanoon. Hän kuitenkin muistuttaa, että nyt on myös oikea hetki antaa työrauha.
– Hyvinvointialueuudistusta on valmisteltu 15 vuotta, sinä aikana on käyty läpi monet vaiheet ja yhdeksän hallitusta. Kiitos hyvien valmistelujen, siirtymävaiheessa ei ole tapahtunut mitään notkahdusta. Lukuun ottamatta kahta alueellista pelastuslaitosten uudelleenjärjestelyä, kansalaisille ja pelastustoimen henkilöstöön päin muutokset ovat hyvin vähäisiä. Toki nyt on vielä liian varhaista analysoida todellisia vaikutuksia, sen aika on vasta parin kolmen vuoden päästä.
”Tässä vaiheessa minulla on kuitenkin kaikki syyt uskoa, että tavoitteisiin tehokkaammasta ja paremmasta palveluntuotannosta tullaan pääsemään.”
Pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka
Turvallisen siirtymän lisäksi Kohvakka mainitsee toiseksi tärkeäksi kärjeksi henkilöstön riittävyyden ja osaamisen. Tätä sanomaa ovat myös järjestöt olleet mukana tekemässä selväksi.
– Asiaa ei voi kylliksi korostaa. Meidän täytyy myös kyetä viestittämään oikein, mitä henkilöstöpula voi konkreettisesti tarkoittaa palvelun viiveen tai saatavuuden osalta. Tulevaan hallitusohjelmaan pitää tehdä näkyväksi, että vuoteen 2030 mennessä 1 300 pelastustoimen ammattilaista tulee eläköitymään. Tämän määrän täyttämisen lisäksi tarvitsemme tuhat pelastajatason osaajaa lisää kentälle. Toisin sanoen koulutusmäärä pitäisi kaksinkertaistaa nykyisestä, mikä puolestaan tarkoittaa lisärahoituksen tarvetta Pelastusopistolle. Kun ammattipelastajien lisäksi noin 15 000 sopimushenkilöstön joukkoa uhkaa ikääntyminen, alueellisesti meillä tulee näkymään aukkoja rintamassa, ellei tilanteelle tehdä jotain.
Kohvakka kertoo, että kaksivuotinen Pelastustoimen ja hätäkeskustoiminnan koulutuksen uudistamishanke on päättynyt ja raportti luovutettu sisäministerille.
– Koulutusta on välttämätöntä uudistaa, hän painottaa.
– Koulutuspaikkojen lisäämisen lisäksi tarvitsemme kuitenkin panostuksia myös osaamisen kehittämiseen, kuten teknologian ja digitaalisuuden hyödyntämiseen. Näitä asioita on yhdessä Pelastusopiston kanssa pyritty ottamaan kehitystyössä huomioon. Realismin nimissä kaikkea ei kuitenkaan voida yhdellä kerralla toteuttaa.
Henkilöstön jaksaminen on yhteydessä johtamiseen
Syksyllä toteutetussa julkishallinnon Luottamus & Maine -tutkimuksessa pelastuslaitos oli ensimmäisellä sijalla yhdessä rajavartiolaitoksen kanssa. Kohvakka toteaa tämän osoittavan, että kansalaiset luottavat, arvostavat ja pitävät tärkeänä pelastajien työtä. Myös arvostus omalta organisaatiolta on tekijöille vahva signaali.
– Uskon vahvasti, että pelastustoimen työntekijät ovat motivoituneita perustehtävästään. Jokainen pelastaja lähtee joka kerta potentiaalisesti vaaralliseen tehtävään. Se on poikkeuksellista ja merkityksellistä. Toivottavasti tämän kaltainen kutsumuksellisuus on tulevaisuudessakin liikkeellepaneva voima. Tärkeätä on silti muistaa, että henkilöstön jaksaminen liittyy vahvasti johtamiseen. Työnantajan on huolehdittava, että hyvinvointi toteutuu, kuormitus on oikein mitoitettu ja jokaisella on mahdollisuus kehittyä työssään. Vasta silloin voi toteutua win-win-tilanne.
Kohvakan oma viisivuotiskausi pelastusylijohtajana päättyy tänä vuonna. Tähänastista kauttaan hän pitää mielenkiintoisena matkana.
– Ensimmäinen vuosi kului kenttäkierroksella, kävin läpi kaikki pelastuskeskukset ja tapasin alamme merkittävät toimijat. Perusasioiden ohella merkittävimpiä asiakokonaisuuksia kuluvina vuosina ovat olleet juuri strategiatyö sekä hallintouudistus. Toki kauteeni on kuulunut myös poikkeavia tapahtumia, kuten pandemia ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, jotka ovat omalta osaltaan vaikuttaneet työhöni.
Kohvakka itse on tyytyväinen paitsi omaan työnsarkaansa myös isossa mittakaavassa uusiin tavoitteisiin. Hän kuitenkin toteaa, että niiden toteuttamiseen on suhtauduttava kriittisesti ja seurattava niitä tarkasti.
– Ajatukset ovat jo seuraavassa päivitysvaiheessa. Oma tulevaisuus selviää siinä välissä, hän päättää.
Pelastustoimen valtakunnalliset strategiset tavoitteet 2023–2026
- Pelastustoimen palvelutaso toteutuu yhdenvertaisesti ja laadukkaasti sekä valtakunnallisesti että alueellisesti.
- Pelastustoimen henkilöstöresurssit ovat riittävät, ja henkilöstö on osaavaa ja hyvinvoivaa.
- Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty riskiperusteisesti, yhdenmukaisesti ja vaikuttavasti.
- Pelastustoimella on välitön kyky toimia suunnitellusti kaikissa turvallisuustilanteissa, ja se säilyy turvallisuuden lähipalveluna.
- Pelastustoimen alueellinen ja valtakunnallinen valmius sekä varautuminen mahdollistavat väestön suojaamisen kaikissa olosuhteissa.
- Pelastustoimen kansainvälinen toiminta on aktiivista, suunnitelmallista ja kytkeytyy pelastustoimen kansallisiin rakenteisiin.
- Pelastustoimen palvelujen ja tehtävien valtakunnallinen suunnittelu, toteutus ja kehittäminen perustuvat tiedolla johtamiseen ja yhtenäiseen tiedonhallintaan.
- Pelastustoimen investoinnit tukevat palvelutuotannon vaikuttavuutta.
- Pelastustoimen hallinto- ja ohjausjärjestelmä on selkeä.
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 1/2023.
Teksti: Hanna Ojanpää
Kuvat: Eemeli Sarka
