Turvallinen Suomi -seminaarissa 10. lokakuuta käsiteltiin laajasti turvallisuusympäristön muutoksia ja pelastustoimen merkitystä osana kokonaisturvallisuutta. Keskusteluissa nousivat esiin myös hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet sekä pelastustoimen mahdollinen valtiollistaminen.
Seminaarin paneelikeskustelussa pelastustoimen tulevaisuutta pohtivat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Sanna Svahn, Lapin pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Markus Aarto, Hätäkeskuslaitoksen ylijohtaja Taito Vainio, Pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen sekä SPALin liittohallituksen puheenjohtaja Ilkka Mustakangas.
Suomen pelastusalan ammattilaiset SPAL on esittänyt, että pelastustoimen valtiollistamisen edut ja haitat tulisi selvittää. Paneelikeskustelua taustoitti tuoreen jäsenkyselyn tulokset, joita esitteli vt. järjestön johtaja Pasi Jaakkola. 77 prosenttia vastanneista suhtautui valtiollistamiseen myönteisesti, viisi prosenttia oli vastaan, ja 18 prosenttia kaipasi asiasta lisää tietoa.
Keskustelussa kannatettiin sekä valtiollistamisen selvittämistä että pelastustoimen kehittämistä hyvinvointialueilla. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen johtaja Svahn ennakoi, että taloustilanne ohjaa jatkossa joka tapauksessa muutoksiin sote-palveluissa ja pelastustoimessa. Näiden kahden synergiaetuja voidaan Svahnin mielestä miettiä tarkemmin, jolloin voi syntyä uutta palvelutoimintaa.
SPALin Mustakangas esitti, että myös hyvinvointialueet hyötyisivät selvityksestä.
— Nykyään tieto ja toiminta sirpaloituvat jo hyvinvointialueiden sisällä, puhumattakaan alueiden välisestä yhteistyöstä. Tämä on yksi järjestelmän suurista heikkouksista, Mustakangas painotti.
Pelastusopiston Parviaisen mukaan kysymys on pohjimmiltaan siitä, kuuluuko pelastustoimi osaksi sisäisen turvallisuuden sektoria vai terveydenhuoltoa. Perusteellinen selvitys järjestämismallien hyvistä ja huonoista puolista olisi tarpeen.
— Turvallisuuden perhe on se paikka, missä pelastustoimen tulisi olla. Näen pelastajille erittäin tärkeiksi väestönsuojeluun ja varautumiseen liittyvät tehtävät, Parviainen totesi omasta puolestaan.
Lapin pelastuslaitoksen Aarto näki, että hyvinvointialueen pelastustoimelle tulisi antaa työrauha. Hän kuitenkin ihmetteli uusia hallinnollisia kuluja, joita hyvinvointialueet ovat jyvittäneet pelastuslaitoksille. Hätäkeskuslaitoksen Vainio huomautti, että selvityksen voisi käynnistää hallitus, mutta nykyisessä hallitusohjelmassa asiaa ei ole nostettu esille.
Tutkimusjohtaja Martti Lehto Jyväskylän yliopistosta kertoi kyberturvallisuusuhkista ja informaatiovaikuttamisesta. Turvallisuutta voidaan vahvistaa parantamalla ihmisten osaamista, prosessien ja riskien hallintaa sekä teknologiaa.
”Monilla alueilla on huomattavia puutteita pelastustoiminnan suorituskyvyssä.”
Varautumisjohtaja Jussi Korhonen
Valtioneuvoston tervehdyksen seminaariin toi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen, joka totesi, että Suomen maine korkeasta turvallisuudesta ja luottamuksesta on pitkäjänteisen työn tulosta.
— Turvallisuus ei ole itsestäänselvyys. Jatkossakin on toimittava yhdessä turvallisen kotimaan puolesta. Kansalaisten luottamus maamme kriisinkestävyyteen on vahvaa, ja tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa sekä taloudellisesti vaikeina aikoina luottamuksen merkitys vain korostuu, Ikonen sanoi.
Varautumisjohtaja Jussi Korhonen sisäministeriöstä kertoi pelastustoimen ajankohtaisista kehitysasioista. Pelastustoimessa on päivitetty kansalliset ja alueelliset riskiarviot. Käynnissä on pelastuslain uudistamisen toinen vaihe sekä sisäisen turvallisuuden selonteon valmistelu.
Pelastustoimessa on pitkään kärsitty resurssivajeesta, mikä näkyy kentällä monin tavoin.
— Tuoreet hyvinvointialueiden selvitykset osoittavat, että monilla alueilla on huomattavia puutteita pelastustoiminnan suorituskyvyssä. Kalusto on usein vanhentunutta, ja uusien hankintojen suunnittelua vaikeuttaa tiukka taloustilanne. Onnettomuuksien ehkäisyyn, varautumiseen ja väestönsuojeluun varatut resurssit ovat riittämättömiä, Korhonen kertoi.
Kokonaisturvallisuuden käsitettä seminaarin osallistujille avasi turvallisuuskomitean yleissihteeri Christian Perheentupa puolustusministeriöstä.
— Turvallisuusympäristö on monipuolistunut ja muuttunut entistä vaikeammin ennakoitavaksi.
Tämä asettaa haasteita toimijoille rahoituksen, henkilöstön ja harjoittelun järjestämisessä. Turvallisuusympäristö on jatkuvassa muutoksessa, mikä vaatii joustavuutta ja yhteistyötä paikallistasolta kansainväliselle tasolle saakka. Lisäksi olisi ennakoitava tulevaisuutta, Perheentupa totesi.
Kaartin jääkärirykmentin apulaiskomentaja Vesa Laitonen ei ollut huolissaan oman organisaationsa henkilöstön saatavuudesta – hyvin sujunut varusmiespalvelus toimii parhaana työnantajamarkkinointina. Sen sijaan pelastustoimen henkilöstötilanne on huolestuttavampi. ”Jos taloni palaa, haluan, että sitä sammuttavat osaavat pelastajat.”
”Osalla alueista avoimeksi tulevia virkoja ei myöskään olla täyttämässä.”
finanssineuvos Antto Korhonen
Seminaaripäivänä julkaistussa Pelastusalan ammattilaisen haastattelussa pelastusylijohtaja Kimmo Kohvakka kertoi, että hyvinvointialueiden pelastuslaitoksiin kohdistuu tällä hetkellä noin 15 miljoonan euron sopeutustoimet. Seminaarissa puhunut valtiovarainministeriön finanssineuvos Antto Korhonen tarkensi luvuksi yhdeksän miljoonaa euroa.
— Pelastustoimen tehostamisessa keskitytään toiminnan tuottavuuden parantamiseen, ostojen vähentämiseen sekä tilojen, vuokrien ja palveluverkon tarkasteluun. Osalla alueista avoimeksi tulevia virkoja ei myöskään olla täyttämässä, Korhonen kertoi.
Valtio uudistaa pelastustoimen rahoitusmallia. Ensin viimeistellään ja otetaan käyttöön pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje, jonka jälkeen hyvinvointialueiden rahoituslaki ja asetus päivitetään vastaamaan suunnitteluohjeen muutoksia ensi vuoden aikana. Lisäksi käynnistetään tieteellinen tutkimus pelastustoimen palveluista ja rahoituksesta.
Suomalainen kokonaisturvallisuus perustuu laajaan toimijoiden verkostoon, joka kattaa koko yhteiskunnan, totesi kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.
”Olemme itsekin huomanneet, että voisimme olla paljon näkyvämpiä.”
pelastuskomentaja Jani Pitkänen
Seminaarin toisessa paneelikeskustelussa Helsingin pelastuslaitoksen pelastuskomentaja Jani Pitkänen, Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Mikko Hirvi ja Kaartin jääkärirykmentin apulaiskomentaja Vesa Laitonen käsittelivät viranomaisyhteistyötä muuttuvassa turvallisuusympäristössä. Viranomaisyhteistyö on toimivaa, mutta konkretiaa tarvitaan vielä lisää, sillä turvallisuusuhat ovat moniulotteisempia kuin aiemmin.
Pelastuskomentaja Pitkänen suuntasi viestinsä päättäjille puhuessaan pelastustoimen valmiudesta.
— Jos pelastajia ei ole riittävästi normaalioloissa, heitä ei ole tarpeeksi kriisitilanteissakaan. Valmius on rakennettava rauhan aikana, ja tämä on pidettävä kirkkaana mielessä, Pitkänen huomautti.
Keskustelussa pohdittiin myös pelastustoimen asemaa kokonaisturvallisuudessa. Pitkäsen mielestä pelastustoimi ei ole samalla tasolla puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen kanssa. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, miten pelastustoimi näkyy erilaisissa strategisen tason papereissa.
— Toivon, että pelastustoimi näkyisi vahvemmin selonteoissa ja strategisella tasolla. Aiemmin olemme keskittyneet perustoimintamme kehittämiseen emmekä ole halunneet korostaa itseämme. Nyt tilanne on muuttunut – väestönsuojelu ja varautuminen kiinnostavat kaikkia. Olemme itsekin huomanneet, että voisimme olla paljon näkyvämpiä.
Teksti ja kuvat: Mikko Terävä
Turvallinen Suomi -seminaariin Helsingin Pörssitalolle oli ilmoittautunut toistasataa vierasta kuulemaan ja keskustelemaan kokonaisturvallisuuden teemoista.
Paneelikeskustelussa puolustusvoimien edustajilta kysyttiin, millaisia vaikutuksia pelastustoimen valtiollistamisella voisi olla viranomaisyhteistyöhön. Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Mikko Hirvi arvioi, että se voisi vaikuttaa alueellisen ja kansallisen tilannekuvan kehittämiseen.
