Pelastustoimen rakenneuudistus jäi toteutumatta

Hallituksen sote-uudistus tuo pelastustoimen työnantajiksi 21 sote-maakuntaa ja Helsingin kaupungin. Pelastustoimen näkökulmasta maakuntien hartiat eivät ole riittävän leveät, nähdään SPALissa.

Sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö ja sisäministeriö ovat lähettäneet lausunnolle sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistusta koskevat lakiluonnokset.

Uudistuksessa perustettaisiin 21 sote-maakuntaa, joille siirrettäisiin kuntien vastuulla olevat sosiaali- ja terveystoimen sekä pelastustoimen tehtävät. Lisäksi Helsingin kaupunki vastaisi näistä tehtävistä alueellaan.

Sote- ja maakuntauudistusta on yritetty jo usean hallituksen voimin. Pelastustoimi tuli uudistukseen mukaan vuonna 2015, kun sisäministeriössä nähtiin tämä keinoksi mahdollistaa pelastuslaitosten osallistuminen ensihoidon palvelutuotantoon myös jatkossa.

– Valitettavasti uudistus ei tuo lisäarvoa pelastustoimelle. Alueet ovat käytännössä entiset, ainoastaan työnantaja vaihtuu, Suomen pelastusalan ammattilaiset SPALin edunvalvontajohtaja Pasi Jaakkola huomauttaa.

– Selvitystä kaipaavat lähinnä Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen sekä Savonlinnan seudun pelastustoimen kohtalo.

Viisi yhteistyöaluetta olisi antanut varmuutta tulevaisuuteen

Pelastustoimen uudistuksen näkökulmasta sote-maakunnat eivät ole rakennettu riittävän leveille hartioille, SPALissa nähdään.

– Viisi yhteistyöaluetta olisi paremmin vastannut tulevaisuuden haasteisiin, sanoo Jaakkola.

Edelliseen maakuntauudistuspakettiin verrattuna pois on jäänyt Uudenmaan 1700 työntekijän pelastuslaitosjätti.

– Uudenmaan erillisratkaisu oli hyvä, kun valtakunnallisesti dominoivaa yhtä laitosta ei synny, Jaakkola toteaa.

”Toivottavasti pelastustoimen strateginen johtaminen vahvistuu entisestään.”

Myönteistä uudistuksessa on pelastustoimen keskitetyn ohjauksen vahvistuminen ja alan sirpaloitumisen väheneminen, näkee SPALin johtaja Kim Nikula.

– Sisäministeriön rooli pelastusalan kokonaisuudessa selkeytyy. Toivottavasti pelastustoimen strateginen johtaminen vahvistuu entisestään.

Lakiesityksistä on odotettavissa poliittista keskustelua loppuvuodesta. Jos sote-uudistus tälläkin kertaa keskeytyisi, Nikulan mielestä se merkitsisi pelastustoimelle valtiollistamiskeskustelun käynnistämistä.

– Pelastustoimen uudistamisyritykset ovat kaatuneet kerta toisensa jälkeen. Yhdyn pelastustoimen selvitysmies Pekka Myllyniemen raportin toteamukseen, että mikäli sote-maakuntauudistus kaatuu poliittisista tai muista syistä, niin seuraava vaihtoehto on sitten pelastustoimen valtiollistaminen.

Uudistuksessa turvattava henkilöstö- ja kehittämisresurssit

SPAL nostaa sote-valmistelun aikana esille pelastustoimen rahoituksen kestävyyttä: uudella valtion rahoituksella on turvattava maakuntien pelastuslaitosten toiminta, kuten riittävä henkilöstöresurssi.

Maakunnissa on oltava riittävä pelastusvalmius, jotta ne pystyvät huolehtimaan lakisääteisistä viranomaistehtävistä ja pelastustoimen palveluista kansalaisille kaikissa olosuhteissa.

Nyt esitykseen sisältyvä rahoitusmekanismi merkitsisi sitä, että rahoitus vähenisi ainakin 12 pelastuslaitoksella 22:sta.

Esitys sisältää pelastustoimen osalta virheellisen perusajatuksen, varoittaa Nikula.

– Rahoitusesityksessä lähtökohtana on linjaus, jonka mukaan pelastustoimella ei olisi vastaavia kustannuspaineita kuin sote-järjestelmällä. Tämä on täysin virheellinen tulkinta pelastustoimen kehittämistarpeista.

”Pelastustoimen tärkeät kehityskohteet on tunnistettu aika kattavasti. Jatkossa tarvitaan käytännön tekoja.”

Esityksen perusteluissa on Nikulan mukaan sinällään varsin hyvin huomioitu pelastustoimiorganisaation haavoittuvuudet, muun muassa operatiivisen henkilöstön saatavuuden ongelmat.

– Pelastustoimen tärkeät kehityskohteet on tunnistettu aika kattavasti. Jatkossa tarvitaan käytännön tekoja. Näitä ovat esimerkiksi pelastusalan koulutusuudistus, pelastuslaitosten henkilöstöjohtamisen kehittäminen ja muut toimet, joilla pelastushenkilöstön saatavuudesta huolehditaan. Kehittämiseen täytyy osoittaa resurssia.

Henkilöstön virka- ja työsuhteiden edut säilyvät

Uudistuksessa SPALin pelastustoimessa ja ensihoidossa työskentelevien jäsenten työnantaja vaihtuu kunnista ja sairaanhoitopiireistä maakuntatyönantajiksi.

SPALin mukaan on tärkeää, että nykyinen pelastuslaitosten ja ensihoidon henkilöstö siirtyisi nykyisin ehdoin sote-maakuntien palvelukseen.

– Henkilöstö siirtyy uuteen organisaatioon vanhoina työntekijöinä liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti. Tämä on jäsenten kannalta tärkeä asia. Virka- ja työsuhteiden edut säilyvät, Nikula toteaa.


Arkistokuva: Lehtikuva