Pelastustoimen valtakunnallinen asiantuntija-arvio osoittaa, että palveluita on ollut vaikea järjestää lakisääteisellä tasolla jo ennen kuin hyvinvointialueiden massiiviset säästötoimenpiteet käynnistyivät.
Aluehallintovirasto julkaisi marraskuun alussa toista kertaa pelastustoimen valtakunnallisen asiantuntija-arvion.
Vaikka suuria muutoksia ei vuoden aikana ole tapahtunut, aluehallintoviraston pelastusylitarkastaja Mira Leinonen pitää tilannetta huolestuttavana. Negatiivista kehitystä on näkyvissä niin toimintavalmiuden kuin suorituskykyjen osalta.
– Erityisesti savusukellusvalmiuden heikentyminen valtakunnallisesti huolestuttaa, Leinonen toteaa.
Suorituskyky on laskenut myös esimerkiksi CBRNE-tehtävillä sekä vesisukelluksessa.
Tänä vuonna julkaistussa arviossa tarkastellaan vuotta 2023. Silloin hyvinvointialueilla ei vielä ollut samanlaisia säästötoimenpiteitä kuin nyt. Leinonen on huolissaan pelastustoimen tilanteesta ja rahoituksesta. Onko suorituskykyjen ja toimintavalmiuden turvaamiseksi mitään muuta ratkaisua kuin raha?
– Raha on avainasemassa. Meidän pitää kuitenkin myös sijoittaa suorituskykyjä riskiperusteisesti, edistää sopimuspalokuntatoimintaa ja huolehtia päätoimisen henkilöstön työhyvinvoinnista.
Pelastustoiminnan toimintavalmiudessa oli vuonna 2023 havaittavissa myös positiivista kehitystä, mutta osittain kyse on myös tilastovääristymästä. Leinonen pitää positiivisena sattumana, että esimerkiksi Kainuun ja Pohjois-Karjalan osalta pelastustoiminnan toimintavalmius oli kehittynyt positiivisesti.
– Tehtäviä oli vähäinen määrä, ja kyseiset tehtävät sattuivat resurssien sijaintiin nähden suotuisasti. Jos onnettomuus olisi tapahtunut syrjäseudulla, tilanne olisi ollut toisenlainen.
Asiantuntija-arviossa tuodaankin esille suorituskykyjen keskittyminen tietyille alueille.
– Lapissa esimerkiksi tulipalojen edellyttämä suorituskyky eli savusukellusvalmius löytyy käytännössä vain Kemistä, Torniosta ja Rovaniemeltä, Leinonen huomauttaa.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Unsplash / Valtteri Laukkanen