Hyvinvointialueilla pelastustoimen työntekijät palautuvat työstään paremmin kuin sosiaali- ja terveyssektorin työntekijät. Nyt huomio pitää kiinnittää veto- ja pitovoimatekijöihin.
Työterveyslaitos julkaisi tammikuussa tilannekatsauksen hyvinvointialueiden työhyvinvoinnista vuonna 2023. Kyselytutkimukseen osallistui noin 68 000 vastaajaa, joista noin 1 900 työskenteli pelastustoimessa. Ensihoitajien vastaukset jakautuvat sekä pelastustoimelle että sosiaali- ja terveyssektorille työnantajan organisaatiorakenteen mukaisesti.
Pelastustoimessa positiivista oli erityisesti kokemus työstä palautumisesta.
– Pelastustoimessa palautumiseen on perinteisesti panostettu, sillä työ on fyysisesti kuormittavaa ja hälytyksiä voi tulla usein. Toisaalta savusukellustehtävissä toimiminen vaatii hyvää kuntoa, ja hyvä kunto myös edistää palautumista, Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jaana Laitinen kertoo.
Syrjintään ja kiusaamiseen tulee puuttua entistä vahvemmin
Eettisesti kuormittavia tilanteita on selvästi vähemmän pelastustoimessa kuin sote-puolella. Pelastustoimen vastaajista vain 12 prosenttia koki joutuvansa toimimaan työssään omien arvojensa vastaisesti, kun sosiaali- ja terveydenhuollossa näin koki lähes neljännes vastaajista.
Toisaalta pelastustoimen työntekijät kokivat asiakkaiden taholta useammin seksuaalista häirintää kuin sote-puolella. Samoin syrjintää ja työpaikkakiusaamista oli kokenut useammin pelastustoimessa kuin sosiaali- ja terveydenhuollossa työskentelevä. Sote-puolella syrjintä- ja kiusaamistapauksia myös käsitellään useammin työnantajan kanssa kuin pelastustoimessa.
– Tässä on pelastustoimella kehitettävää, Laitinen sanoo.
Vuorotyössä tiedon välittäminen voi olla haastavaa
Myös työyhteisön toimivuus näyttää olevan heikommalla tasolla pelastustoimessa kuin sote-puolella. Pelastustoimessa työvuoro on usein tiivis yksikkö, mutta tiedonvälitys ja yhteistyö oman työvuoron ulkopuolella voi olla haastavampaa. Vuorotyö tuo myös aina omat haasteensa tiedon välittämiselle.
Laitinen ei osaa sanoa, kuinka suuri merkitys työvuoromallilla on kokemukseen työyhteisön toimivuudesta, mutta osaltaan tuloksia voi selittää suuri muutos hyvinvointialueelle siirtymisessä.
– Pelastustoimi siirtyi pienempänä yksikkönä hyvinvointialueelle verrattuna soteen, eikä hyvinvointialuejohtajilla ole pelastustoimen taustaa. Hyvinvointialueelle siirtyminen oli suuri muutos, ja organisaatio koetaan etäiseksi, Laitinen pohtii.
– Toisaalta sosiaali- ja terveyspuolella työyhteisön toimivuus on koettu poikkeuksellisen hyväksi, mikä osaltaan kasvattaa eroa.
Pienin askelin kohti veto- ja pitovoimaa
Yksi Työterveyslaitoksen raportin tarkoituksista on ollut pohtia, miten pelastustoimen ja soten veto- ja pitovoimaa voidaan parantaa. Molemmat toimialat kärsivät tällä hetkellä työvoimapulasta.
– Voi olla pois työntävä voima, jos kuormitusta on paljon ja monessa asiassa, Laitinen sanoo.
Hyvinvointialueilla tulisikin nyt pysähtyä tarkastelemaan, millaisia muutoksia työpaikoilla kaivataan.
– Kuormitustekijöitä vähentämällä ja voimavaroja vahvistamalla voidaan parantaa veto- ja pitovoimaa. Liikkeelle tulee lähteä pienin askelin. Pienilläkin asioilla voi olla isoja vaikutuksia, kun huomioidaan aikaperspektiivi.
Teksti: Maarit Krok
Kuva: Pexels
