Aluehallintovirasto (AVI) arvioi pelastustoimen palvelutasoa ja investointien riittävyyttä lokakuussa 2023 julkistetussa asiantuntija-arviossaan. Valtakunnallinen arvio pelastustoimen palveluista tehtiin ensimmäistä kertaa.
Arvioinnissa selvitettiin, miten pelastuspalvelujen riittävä taso ja kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun vaatimus toteutui alueilla vuonna 2022.
– Pelastustoiminnan merkittävimmät puutteet olivat toimintavalmiudessa. Suurimmat haasteet kohdistuvat suurille ja nopeasti kasvaville kaupunkiseuduille, asiantuntija-arvion laatinut pelastusylitarkastaja Mira Leinonen Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoo.
Toimintavalmiusaikojen osalta tunnistettiin laajoja ongelma-alueita etenkin pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla, missä kaupungit ovat kasvaneet nopeasti.
– Mitä enemmän alueella asuu ihmisiä, sitä enemmän pelastuspalveluille on kysyntää. Arvioinnissa esitetyt puutteet kertovat, että palvelut eivät ole kehittyneet näillä alueilla väestön kasvua vastaavasti.
Toimintavalmiusaikojen puutteita on myös muualla Suomessa, esimerkiksi Kanta-Hämeen, Varsinais-Suomen, Keski-Suomen, Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueilla. Puutteita on esiintynyt monilla alueilla jo pidempään, ja niistä johtuvia aluehallintoviraston valvontatoimia on parhaillaan käynnissä.
Toimintavalmiuden suunnitteluohjeen mukaiseen palvelutasoon oli päästy Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa, Kainuussa ja Keski-Pohjanmaan alueilla.
Toimintavalmiuden lisäksi tulee kiinnittää huomiota voimavaratekijöihin
Toimintavalmiuden puutteet johtuvat monin paikoin pelastusalan henkilöstöpulasta, joka tuli ilmi hyvinvointialueiden selvityksissä.
– Pelastajien koulutuspaikkojen lisääminen on välttämätöntä, mutta se ei yksin ratkaise ongelmaa. Hyvinvointialueilla on reagoitava henkilöstövajeeseen alan veto- ja pitovoimaa parantavilla ratkaisuilla, kuten panostamalla työolosuhteisiin, työturvallisuuteen ja hyvinvointiin, Leinonen listaa.
”Auttamisen ketjun osana olevien toimijoiden palvelut ja toiminnan laatu vaikuttavat osaltaan myös pelastustoiminnan toimintavalmiuteen ja -aikaan.”
Toimintavalmiudessa on tavoitettavuuden ja nopeuden lisäksi kiinnitettävä huomiota myös voimavaroihin, joilla palveluja tuotetaan.
– Auttamisen ketjun osana olevien toimijoiden palvelut ja toiminnan laatu vaikuttavat osaltaan myös pelastustoiminnan toimintavalmiuteen ja -aikaan.
Kehitettävää löytyi jonkin verran myös onnettomuuksien ehkäisyn ja vapaaehtoistoiminnan edistämisessä sekä väestönsuojelupalvelujen suunnitelmissa.
Pelastustoiminnan johtokeskukset tulevat – ovatko alueet valmiita?
Pelastustoiminnan johtamisjärjestelyissä on alueellisia eroja vastuiden, roolien ja päivystysalueiden koon osalta.
– Valtakunnallisen pelastustoimen johtamisen mallin toteuttaminen ja yhdenmukaistaminen on välttämätöntä, Leinonen toteaa.
Johtamisen järjestämistä ja suunnittelua koordinoivat tulevaisuudessa johtokeskukset, jotka sijoittuvat Helsinkiin ja viidelle yhteistoiminta-alueelle, jossa hyvinvointialue ylläpitää yliopistosairaalaa. Asetus pelastustoiminnan johtokeskuksista on valmistelussa, ja se tulee voimaan 1. tammikuuta 2024.
– Asiantuntija-arviossa todetaan, etteivät hyvinvointialueet ole vielä rahoituksellisesti varautuneet tähän, Leinonen kertoo.
Vuosittaisissa ministeriöiden hyvinvointialueneuvotteluissa hyödynnetään aluehallintoviraston valtakunnallista arviointia. Ministeriöt asettavat hyvinvointialueille toimenpidesuosituksia arviointiin perustuen. Hyvinvointialueiden on korjattava esille tulleet palvelupuutteet.
– Tulevan vuoden arviointikierroksella hyvinvointialueiden on selvitettävä, miten annettuja toimenpidesuosituksia on noudatettu. Tämä vaikuttaa hyvinvointialueiden rahoitukseen.
Näin pelastusjohtajat arvioivat alueellista toimintavalmiutta
Länsi-Uudenmaan ongelmallisin alue on Otaniemi
TOIMINTAVALMIUS:
”Kriittisin alue on Espoo, jonka asukasmäärä ja rakennuskanta on kasvanut nopeasti. Siellä on useita alueita, jotka tulisi saavuttaa ykkösriskiruudun mukaisessa tavoiteajassa kuudessa minuutissa. Tähän tavoitteeseen emme ole päässeet joka paikassa. Ongelmallisin alue on Otaniemi.”
TOIMENPITEET:
”Uuden paloaseman rakentaminen Espoon Otaniemeen on työn alla. Hanke on kirjattu hyvinvointialueen investointiohjelmaan sekä pelastustoimen palvelutasopäätökseen. Kartoitamme parhaillaan tonttivaihtoehtoa, mutta näyttää siltä, että ensi vuoden aikana rakentaminen ei vielä käynnisty. Uskon, että rahoitus asemainvestoinnille järjestyy.”
JOHTAMISJÄRJESTELYT:
”Uusi valtakunnallinen pelastustoimen johtokeskus on suunnitteilla Helsinkiin, ja mielestäni sille on tarvetta. Rahoitusta hankkeelle ei ole kuitenkaan osoitettu valtion toimesta, mikä on se suurin haaste. Pääkaupunkiseudulla, jossa ykkösriskialueita on tiheässä, yhteisen johtokeskuksen merkitys korostuu.
Johtamisjärjestelmien täytyy olla yhdenmukaiset metropolialueella, jossa on useita kaupunkeja ja lukuisia ykkösriskialueita kiinni toisissaan eri pelastuslaitosten alueilla. Myös suuronnettomuuksissa ja kansainvälisessä toiminnassa johtamisen täytyy olla yhdenmukaista ja koordinoitua. Hyvinvointialueelle tarvitaan kuitenkin myös oma soten ja pelastustoimen tarpeita palveleva tilannekeskus, jossa on ympärivuorokautinen päivystysvalmius ja hyvinvointialueen tilannekuvan ylläpito.”
Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Nykyinen asemaverkko ei pysty vastaamaan Keski-Uudenmaan kasvuun
TOIMINTAVALMIUS:
”Keski-Uudellamaalla suurimmat toimintavalmiuspuutteet ovat Vantaan kaupungin alueella, jossa kaupunkirakenne ja useiden kaupunginosien nopea kasvu selittävät puutteita. Nykyisellä asemaverkolla ei ole pystytty vastaamaan kasvuun, eikä palvelutasoa ole saavutettu tavoitteen mukaisesti useiden riskiruutujen osalta. Kaupunki on saanut aluehallintovirastolta jo aiemmin korjausmääräyksen.
Nyt aluehallintovirasto on antamassa uutta korjausmääräystä pelastustoimen järjestämisvastuussa olevalle Vantaa-Keravan hyvinvointialueelle. Myös Keski-Uudenmaan alueella on tunnistettu riskiruutuja, joihin kohdistuu palvelutasopuutteita.”
TOIMENPITEET:
”Uudet asemainvestoinnit ja liikenteen ohjaus tulevat helpottamaan tilannetta ja korjaamaan toimintavalmiutta lähivuosien aikana. Vantaan alueelle on suunniteltu neljä uutta valmiusasemaa. Kolme näistä on uusia asemia, ja yksi nykyinen asema siirtyy parempaan sijaintiin. Lisäksi käyttöön otetaan hälytysajoneuvojen liikennevalo-ohjaus Vantaan ja Keravan kaupunkikeskuksissa ja Keski-Uudenmaan suurimmissa aluetaajamissa.
Ensimmäisen aseman rakennustyöt ovat käynnissä Vantaan Tikkurilassa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on sitoutunut kaikkien asemainvestointien toteuttamiseen, mutta valtio ole vielä osoittanut rahoitusta tai lainanottovaltuutusta muille suunnitelluille asemainvestoinneille.”
JOHTAMISJÄRJESTELYT:
”Johtamisjärjestelyjen uudistaminen nousee ensisijaisesti valtakunnallisesta ja valtion viranomaisten tarpeesta pitää yllä kokonaistilannekuvaa. Alueilla on jo toimivat johtamisjärjestelyt. Alueet poikkeavat toimintaympäristöltään ja -haasteiltaan tosistaan. Tämän vuoksi alueellisilla tilanne- ja johtokeskuksilla on tehtävänsä. Teemme jo nyt paljon alueellista yhteistyötä lähialueiden pelastuslaitosten kanssa.
Keski-Uudenmaan pelastuslaitos on valmis maksamaan uusista lisäpalveluista, joita uusi johto- ja tilannekeskus tuottaisi pelastuslaitokselle. Pelastuslaitoksen on kuitenkin samalla pidettävä yllä alueensa johtokeskusta ja johtamisvalmiutta oman ja hyvinvointialueen tarpeisiin. Näen, että valtion olisi vastattava uuden johto- ja tilannekeskuksen toiminnasta ja kuluista, ei hyvinvointialueiden.”
Pelastusjohtaja Jyrki-Landstedt
Keski-Uudenmaan sekä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueet
Keski-Pohjanmaan suurimmat haasteet ovat vasta tulossa
TOIMINTAVALMIUS:
”Keski-Pohjanmaa on yksi alueista, jossa on onnistuttu toteuttamaan suunniteltu palvelutaso. Asukkaiden palvelutarpeet ja palvelujen tavoitettavuus ovat kohdanneet. Kuntakeskukset eivät ole kasvaneet, ja kuntarakenne on pysynyt ennallaan. Paloasemat on sijoitettu optimaalisesti niin kuntakeskukseen kuin taajamaankin, sinne missä riskialueet sijaitsevat. Lisäksi henkilöstö on omalla sitoutumisellaan varmistanut tavoitellun palvelutason toteutumista. Ensi vuodelle suunniteltu yksittäinen paloasemainvestointi ja hankesuunnitelma odottaa parhaillaan valtion rahoituspäätöstä.
Jatkossa toimintaympäristön muutokset ja palvelutarpeet haastavat toimintavalmiutta Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Pidemmällä aikavälillä alueen yhdyskuntarakenne tulee muuttumaan. Teollisuuden investointisuunnitelmat, muun muassa akku- ja kemianteollisuus ja tulevat vihreän siirtymän investointihankkeet sekä kaavoitus, tuovat uusia haasteita.”
JOHTAMISJÄRJESTELYT:
”Pelastustoimen johtamisjärjestelyt tulisi uudistaa perinpohjaisesti ja kiinnittää huomio kokonaisuuteen ja dynaamisuuteen. Päällekkäiset järjestelyt tulisi purkaa ja siirtyä aidosti johtamaan tiedolla myös operatiivisia toimenpiteitä. Uusi tehtäväkokonaisuus vaatisi valtion rahoitusta ainakin käynnistysvaiheessa.
Uusia teknologisia ratkaisuja ja digitaalisia alustoja on otettava käyttöön ja tehtävä kokonaisuudesta paikkariippumaton ja monistettavissa oleva. Tiedon hallinta ja koostaminen tulisi automatisoida yhdelle alustalle. Tämä ratkaisisi myös sen, mitä tietoa tuotetaan ja missä se on saatavilla. Toimintaperiaatteet olisivat yhdenmukaiset valtakunnallisesti ja jopa onnettomuustyyppikohtaisesti. Suuri kysymys on, millä resursseilla teemme jatkossa päällekkäisiä toimintoja, mikäli emme kykene uudistamaan toimintatapaamme ja edistämään suorituskykytavoitteiden toteutumista”
Pelastusjohtaja Marko Hottinen
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Teksti: Tuula Kukonlehto
Kuva: Keski-Uudenmaan pelastuslaitos
Juttu on julkaistu Pelastusalan ammattilainen -lehden numerossa 4/2023.
