Hälytyskeskuksen välittämille mielenterveyttä koskeville tehtäville lähtee Pirkanmaalla pilotin aikana erikoisyksikkö, jolla on syventynyttä tietoa ja työkaluja potilaiden auttamiseen. Mielenterveysambulanssin lokakuussa alkanut kuuden kuukauden pilottijakso jatkuu maaliskuun loppuun.
Psykiatrista ensihoitoyksikköä pilotoitiin kuukauden ajan jo keväällä 2022. Perustason ensihoitaja Markus Reiman oli jo silloin mukana ja ilmoitti heti halukkuutensa osallistua vastaavaan jatkossakin.
– Olen kokenut mielenterveystehtävät kiinnostaviksi ja tärkeiksi ensihoitotyössä aina. Onnistuneilla tehtävillä ihmisiä on pystynyt auttamaan puhumalla ja keskustelemalla. Nyt meillä on käytössä vielä enemmän työkaluja ihmisten auttamiseen ja taustatietojen selvittämiseen, ensihoidossa vuodesta 2014 työskennellyt Reiman sanoo.
Käytössä olevilla työkaluilla hän tarkoittaa esimerkiksi pääsyä potilastietojärjestelmään, jota Pirkanmaan muilla ensihoitoyksiköillä ei ole. Aiempien potilaskirjausten avulla saadaan parempi kuva potilaan tilanteesta sekä tietoa aiemmista hoitokontakteista.
– Aina potilaat eivät itsekään ole täysin tietoisia siitä, mihin heidän tulisi ottaa yhteyttä tai kuka heidän asioitaan hoitaa, ja saatamme löytää kirjauksista esimerkiksi tapaamisajan johonkin hoitopaikkaan lähitulevaisuuteen, Reiman kertoo.
Mielenterveysambulanssi yhdistää alueen toimijat
Ympärivuorokautisessa yksikössä on miehityksenä aina ensihoitoon erikoistuneet sairaanhoitaja sekä lähihoitaja. Yksikköä voidaan rauhallisina aikoina käyttää kenttäjohtajan päätöksellä myös muihin ensihoitotehtäviin, mutta Reimanin kohdalla päivät ovat täyttyneet mielenterveystehtävistä. Parhaimmillaan tehtäviä on ollut noin 15.
– Ihmisten paha olo näkyy. Se on lisääntynyt koronan aikana ja nyt Ukrainan sodan johdosta. Monesti kyse saattaa olla yksinäisyydestä, johon jo keskustelukin saattaa auttaa, mutta tehtävillä kohtaamme laajasti myös vakavia mielenterveyden ongelmia, jotka vaativat sairaalahoitoa.
Yksikön miehistölle järjestettiin koulutuspäiviä niin kevään lyhyen pilotin kuin nyt käynnissä olevan pilottijakson alkaessa. Sen lisäksi yhteistyötä on tehty muun muassa sosiaalipäivystyksen ja TAYSin akuuttipsykiatrian kanssa, joilta saatua osaamista on pystytty hyödyntämään pilotin aikana.
– Kevään pilotissa yksikön mukana oli useammassa vuorossa Acutasta psykiatrinen sairaanhoitaja, jolta opimme heidän toimintatavoistaan. Nyt mukana on ollut myös psykiatrinen lääkäri, joka on esimerkiksi päässyt näkemään potilaiden kotiolosuhteita, joten hekin ovat päässeet näkemään uutta, Reiman kertoo.
Tietoa pilotin tuloksista saadaan sen päätyttyä, mutta käytännön työssä hyödyt jo näkyvät. Yksi tärkeimmistä hyödyistä on mahdollisuus ohjata potilaita suoraan muiden palveluiden pariin ruuhkaisen päivystyksen sijaan. Oppia on kertynyt hyvistä toimintatavoista tehtävien hoitamiseen sekä potilaiden kohtaamisesta, ja varsinkin pääsy potilastietojärjestelmään on osoittautunut toimivaksi.
– Järjestelmä saisi mielestäni olla saatavilla jokaisessa yksikössä. Toivon myös potilaiden takia, että yksikön toiminta jatkuisi pilotin jälkeenkin ja ehkä laajenisi muihinkin kaupunkeihin, Reiman sanoo.
Lue myös: Ensihoidon kiireettömään kuormaan löytyy konsteja, huomasi tarkastusvirasto
Teksti: Eemeli Sarka
Kuva: Markus Reiman
